Finnish
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

Gardasil (human papillomavirus type 6 L1 protein...) – Valmisteyhteenveto - J07BM01

Updated on site: 07-Oct-2017

Lääkkeen nimiGardasil
ATC-koodiJ07BM01
Lääkeainehuman papillomavirus type 6 L1 protein / human papillomavirus type 11 L1 protein / human papillomavirus type 16 L1 protein / human papillomavirus type 18 L1 protein
ValmistajaMSD VACCINS

1.LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Gardasil, injektioneste, suspensio.

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetty ruisku.

Ihmisen papilloomavirusrokote [tyypit 6, 11, 16, 18] (rekombinantti, adsorboitu).

2.VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Jokainen annos (0,5 ml) sisältää noin:

Ihmisen papilloomavirus1

tyypin 6 L1 -proteiinia2,3

20 mikrogrammaa

Ihmisen papilloomavirus1

tyypin 11 L1 -proteiinia2,3

40 mikrogrammaa

Ihmisen papilloomavirus1

tyypin 16 L1 -proteiinia2,3

40 mikrogrammaa

Ihmisen papilloomavirus1

tyypin 18 L1 -proteiinia2,3

20 mikrogrammaa

1Ihmisen papilloomavirus = HPV.

2L1-proteiini viruksen kaltaisissa partikkeleissa (VLP) valmistettu hiivasoluissa (Saccharomyces cerevisiae CANADE 3C-5 (Strain 1895)) rekombinantti-DNA-tekniikalla.

3adsorboitu amorfiseen alumiinihydroksifosfaattisulfaattiadjuvanttiin (0,225 milligrammaa Al).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.LÄÄKEMUOTO

Gardasil, injektioneste, suspensio.

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetty ruisku.

Ennen ravistelua Gardasil saattaa näyttää kirkkaalta nesteeltä, jossa on valkoista sakkaa. Huolellisen ravistelun jälkeen Gardasil on valkoista, sameaa nestettä.

4.KLIINISET TIEDOT

4.1Käyttöaiheet

Gardasil on rokote, joka on tarkoitettu 9 vuoden iästä lähtien ehkäisemään:

-premaligneja genitaalialueen (kohdunkaulan, vulvan ja vaginan) ja peräaukon limakalvomuutoksia (leesioita), kohdunkaulan syöpiä ja peräaukon syöpiä, joita aiheuttavat tietyt onkogeeniset ihmisen papilloomavirus (HPV) tyypit

-ulkoisten sukuelinten kondyloomia (visvasyylä, condyloma acuminatum), joita aiheuttavat tietyt HPV-tyypit.

Katso kohdat 4.4 ja 5.1, joissa on tärkeää tietoa tukemaan tätä käyttöindikaatiota.

Gardasilia pitää käyttää mahdollisten virallisten suositusten mukaisesti.

4.2Annostus ja antotapa

Annostus

9-13 -vuotiaat henkilöt

Gardasil voidaan annostella kahden annoksen rokotesarjana (0,5 ml aikataululla 0 ja 6 kuukautta) (katso kohta 5.1).

Jos toinen annos annetaan alle kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä annoksesta, tulee aina antaa myös kolmas annos.

Vaihtoehtoisesti Gardasil voidaan annostella kolmen annoksen rokotesarjana (0,5 ml aikataululla 0, 2 ja 6 kuukautta). Toinen annos annetaan aikaisintaan kuukauden päästä ensimmäisestä annoksesta ja kolmas annos aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Kaikki kolme annosta on annettava yhden vuoden sisällä.

14-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt

Gardasil annostellaan kolmen annoksen rokotesarjana (0,5 ml aikataululla 0, 2 ja 6 kuukautta).

Toinen annos annetaan aikaisintaan kuukauden päästä ensimmäisestä annoksesta ja kolmas annos aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Kaikki kolme annosta on annettava yhden vuoden sisällä.

Gardasilia on käytettävä paikallisen ohjeistuksen mukaisesti.

Pediatriset potilaat

Gardasilin turvallisuutta ja tehoa alle 9-vuotiaiden lasten hoidossa ei ole vahvistettu. Tietoja ei ole saatavilla (ks. kohta 5.1)

On suositeltavaa, että henkilöt, jotka saavat ensimmäisen annoksen Gardasilia, käyvät läpi koko rokotusohjelman Gardasililla (ks. kohta 4.4).

Tehosterokotuksen tarvetta ei ole osoitettu.

Antotapa

Rokote pitää antaa lihakseen. Suositeltava pistospaikka on olkavarren hartialihas tai reisilihaksen ulkosyrjän etu-yläosa.

Gardasilia ei saa pistää suoneen. Ihonalaista tai ihonsisäistä annostelua ei ole tutkittu. Näitä antotapoja ei suositella (ks. kohta 6.6.).

4.3Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttaville aineille tai apuaineille.

Gardasil-annoksesta yliherkkyysoireita saaneille henkilöille ei saa enää antaa jatkossa Gardasil- rokotetta.

Gardasilin antamista on siirrettävä, jos henkilöllä on akuutti korkeakuumeinen sairaus. Kuitenkaan lievä sairaus, kuten ylähengitystieinfektio tai matala kuume, ei ole rokottamisen vasta-aihe.

4.4Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Rokottamispäätös tulee tehdä yksilöllisesti huomioiden rokotettavan aikaisempi riski HPV:lle altistumiseen sekä mahdollinen hyöty rokottamisesta.

Kuten kaikkia injektoitavia rokotteita käytettäessä, sopiva lääkehoito pitää olla aina helposti saatavilla rokotteen antamista seuraavien harvinaisten anafylaktisten reaktioiden varalta.

Erityisesti murrosikäisillä voi esiintyä minkä tahansa rokotuksen jälkeen tai jopa ennen sitä psyykkisenä reaktiona neulainjektioon synkopeeta (pyörtymistä), johon voi joskus liittyä kaatumista. Tähän voi yhdistyä useita neurologisia oireita, kuten ohimeneviä näköhäiriöitä, parestesiaa ja toonis- kloonisia raajojen liikkeitä toivuttaessa. Sen vuoksi Gardasil-rokotteen saaneita on tarkkailtava noin 15 minuutin ajan rokotuksen jälkeen. On tärkeää noudattaa asianmukaisia menettelyjä pyörtymisen

aiheuttamien vammojen välttämiseksi.

Kuten mitkään muutkaan rokotteet, ei Gardasilkaan välttämättä suojaa kaikkia rokotettuja.

Gardasil suojaa ainoastaan HPV-tyyppien 6, 11, 16 ja 18 aiheuttamia sairauksia vastaan ja rajoitetussa määrin sellaisia sairauksia vastaan, jotka ovat näille läheistä sukua olevien tiettyjen HPV-tyyppien aiheuttamia (ks. kohta 5.1). Siksi on edelleen noudatettava asianmukaisia varotoimia sukupuoliteitse tarttuvia tauteja vastaan.

Gardasil on tarkoitettu ainoastaan ennaltaehkäisevään käyttöön. Se ei tehoa aktiivisiin HPV- infektioihin eikä todennettuihin kliinisiin sairauksiin. Gardasililla ei ole osoitettu olevan hoitavaa vaikutusta. Sen vuoksi rokotetta ei määrätä hoidoksi kohdunkaulan syöpään, vaikeaan kohdunkaulan dysplasiaan, vaikeaan ulkosynnytinten dysplasiaan, vaikeaan emättimen dysplasiaan, tai genitaalialueen kondyloomiin. Sitä ei myöskään ole tarkoitettu ehkäisemään muiden todettujen HP- virusten aiheuttamien limakalvomuutosten etenemistä.

Gardasil ei ehkäise rokotteen HPV-tyyppien aiheuttamia limakalvomuutoksia henkilöillä, jotka ovat rokotuksen aikaan olleet infektoituneita kyseisellä HPV-tyypillä (ks. kohta 5.1).

Käytettäessä Gardasilia aikuisilla naisilla tulisi ottaa huomioon vaihtelut HPV-tyyppien esiintyvyydessä eri maantieteellisillä alueilla.

Rokote ei korvaa kohdunkaulan rutiiniseulontaa. Koska mikään rokote ei ole sataprosenttisen tehokas, eikä Gardasil anna suojaa kaikkia HPV-tyyppejä tai puhjenneita HPV-infektioita vastaan, kohdunkaulan rutiiniseulonta on edelleen erittäin tärkeää. Paikallisia seulontaa koskevia suosituksia pitää noudattaa.

Rokotteen turvallisuutta ja immunogeenisuutta on tutkittu 7–12-vuotiailla henkilöillä, joilla tiedetään olevan HIV-tartunta (ks. kohta 5.1). Yksilöillä, joiden immuunivaste on heikentynyt, saattaa aktiivisen immunisaation tuottama vasta-ainevaste olla alentunut. Heikentynyt immuunivaste voi johtua voimakkaasta immuunivastetta heikentävästä hoidosta, geneettisestä viasta tai muusta syystä.

Tämän rokotteen antamisessa on noudatettava varovaisuutta rokotettaessa trombosytopeniaa tai muuta hyytymishäiriötä sairastavia henkilöitä, koska rokotteen antaminen lihakseen voi aiheuttaa heille verenvuotoa.

Pitkän aikavälin seurantatutkimukset, joilla määritetään tehon kesto, ovat meneillään (ks. kohta 5.1).

Gardasilin vaihdettavuudesta muihin HPV-rokotteisiin, jotka eivät kata samoja HPV-tyyppejä, ei ole saatavilla turvallisuus-, immunogeenisuus- eikä tehokkuustietoja. Siksi on tärkeää, että samaa rokotetta määrätään koko rokotusjakson ajan.

4.5Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Kaikista kliinisistä tutkimuksista suljettiin pois henkilöt, jotka olivat saaneet immunoglobuliinia tai verivalmisteita kuuden kuukauden aikana ennen ensimmäistä rokoteannosta.

Käyttö muiden rokotteiden kanssa

Gardasilin antamisella samaan aikaan (mutta pistoksena annettavilla rokotteilla eri paikkaan) kuin hepatiitti B-rokote (rekombinantti) ei ollut vaikutusta immuunivasteeseen HPV-tyypeille. Samanaikaisella annolla ei ollut vaikutusta serosuojalukuihin (serosuojaustason anti-HBs 10 mIU/ml saavuttaneiden henkilöiden suhteellinen osuus) (96,5 % annettaessa rokotteet samanaikaisesti ja 97,5 % vain hepatiitti- B-rokotetta annettaessa). Vaste hepatiitti B-rokotteelle oli hieman laskenut tiitterien geometristen keskiarvojen suhteen (GMT). Tämän havainnon kliinistä merkittävyyttä ei tiedetä.

Gardasil voidaan antaa samanaikaisesti yhdistetyn kurkkumätä- (d) ja jäykkäkouristusrokotteen (T)

kanssa, yhdistettynä hinkuyskä-[soluton, komponentti] (ap) ja/tai poliotehosterokotteen [inaktivoitu] (IPV) kanssa (dTap, dT-IPV, dTaP-IPV-rokotteet) ilman, että kummankaan rokotteen minkään komponenttien vasta-ainevaste merkitsevästi muuttuu. Kuitenkin on viitteitä, että HPV-rokotteen vasta-aineiden GMT:t ovat hieman matalampia samanaikaisen annon yhteydessä. Tämän havainnon kliinistä merkitystä ei tunneta. Tämä perustuu kliiniseen tutkimukseen, jossa dTaP-IVP yhdistelmärokote annettiin samanaikaisesti ensimmäisen Gardasil-annoksen kanssa (ks. kohta 4.8).

Gardasilin samanaikaista antamista muiden kuin yllämainittujen rokotteiden kanssa ei ole tutkittu.

Hormonaalisen ehkäisyn käyttö

Kliinisissä tutkimuksissa Gardasilia saaneista 16–26-vuotiaista naisista 57,5 % ja 24–45-vuotiaista naisista 31,2 % käytti hormonaalista ehkäisyä rokotusjakson aikana. Hormonaalisen ehkäisyn käyttö ei näyttänyt vaikuttavan Gardasilin immuunivasteeseen.

4.6Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Raskaus

Erityistä rokotetutkimusta raskaana oleville naisille ei ole tehty. Myyntilupaa edeltävän kliinisen tutkimusohjelman aikana 3819 naista (rokote = 1894 vs. lumelääke = 1925) raportoi kuitenkin ainakin yhdestä raskaudesta. Gardasilia tai lumerokotetta saaneiden koehenkilöiden raskauksien välillä ei ollut merkittäviä eroja synnynnäisten epämuodostumien laadussa tai niiden raskauksien suhteellisessa osuudessa joihin liittyi haittoja. Nämä tiedot raskaana olevista naisista (yli 1000 altistustapausta) eivät viittaa epämuodostumia aiheuttavaan sikiö- / neonataaliin toksisuuteen.

Raskaudenaikainen Gardasilin antaminen ei indikoinut turvallisuussignaalia. Nämä tiedot eivät kuitenkaan riitä suosittelemaan Gardasilia käytettäväksi raskauden aikana. Rokotus pitää lykätä raskauden päättymisen jälkeiseen aikaan.

Imetys

Kun imettäville äideille annettiin Gardasilia tai lumerokotetta kliinisten tutkimusten rokotusten aikana, haittavaikutusten määrät äitien ja rintaruokittujen lasten keskuudessa olivat verrannollisia rokotus- ja lumeryhmien välillä. Lisäksi rokotteen immunogeenisuus oli verrannollinen imettävien äitien ja rokottamishetkellä imettämättömien naisten välillä.

Näin ollen Gardasilia voidaan käyttää imetyksen aikana.

Hedelmällisyys

Eläinkokeet eivät osoita suoria tai epäsuoria haitallisia vaikutuksia lisääntymistoksisuutta koskien (ks. kohta 5.3). Rotilla ei havaittu vaikutuksia urosten hedelmällisyyteen (ks. kohta 5.3).

4.7Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Vaikutusta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tutkittu.

4.8Haittavaikutukset

A. Yhteenveto turvallisuusprofiilista

Seitsemässä kliinisessä tutkimuksessa (kuusi lumelääkekontrolloitua) tutkittaville annettiin Gardasilia tai lumerokotetta tutkimuksen alkamispäivänä ja sen jälkeen noin kahden ja kuuden kuukauden kuluttua. Muutama tutkimukseen osallistunut (0,2 %) keskeytti haittavaikutusten takia. Turvallisuus tutkittiin joko koko tutkimuspopulaatiossa (kuusi tutkimusta) tai ennalta määritellyssä alaryhmässä (yksi tutkimus) käyttäen rokoteraporttiseurantaa (vaccination report card, VRC) 14 päivän ajan kunkin

Gardasil- tai lumerokotepistoksen jälkeen. Rokoteraporttiseurannassa olleisiin tutkittaviin kuului

10 088 henkilöä (6995 naista, jotka olivat iältään 9–45-vuotiaita, ja 3093 miestä, jotka olivat iältään 9– 26-vuotiaita tutkimuksen alkamishetkellä), jotka saivat Gardasilia. Lumerokotetta sai 7995 henkilöä (5692 naista ja 2303 miestä).

Yleisimmät haittavaikutukset olivat antopaikassa todettavat haitat (77,1 %:lla rokotetuista 5 päivän kuluessa mistä tahansa rokotuskäynnistä) ja päänsärky (16,6 %:lla rokotetuista). Nämä haittavaikutukset olivat tavallisesti voimakkuudeltaan lieviä tai keskivaikeita.

B. Taulukoitu yhteenveto haittavaikutuksista

Kliiniset tutkimukset

Taulukossa 1 esitetään rokotukseen liittyviä haittavaikutuksia, joita todettiin vähintään 1,0 %:lla Gardasilia saaneista ja myös enemmän kuin lumelääkettä saaneilla. Ne on lueteltu esiintyvyyden mukaan seuraavasti:

[Hyvin yleinen (≥1/10); yleinen (≥1/100, <1/10); melko harvinainen (≥1/1 000, <1/100); harvinainen (≥1/10 000, <1/1 000); hyvin harvinainen (<1/10 000)]

Myyntiin tulon jälkeiset kokemukset

Taulukossa 1 esitetään myös muita haittavaikutuksia, joita on raportoitu spontaanisti Gardasilin myyntiin tulon jälkeisessä käytössä maailmanlaajuisesti. Koska nämä haittatapahtumat on ilmoitettu vapaaehtoisesti kooltaan epämääräisestä populaatiosta, ei ole mahdollista arvioida luotettavasti niiden yleisyyttä tai syy-seuraussuhdetta rokotteelle altistumiselle. Tämän vuoksi näiden haittavaikutusten yleisyydestä on annettu merkintä ”tuntematon”.

Taulukko 1: Gardasilin annostelun jälkeiset haittavaikutukset kliinisissä tutkimuksissa ja myyntiin tulon jälkeen

Elinjärjestelmä

Yleisyys

Haittavaikutukset

 

 

 

Infektiot

Tuntematon

Injektiokohdan selluliitti*

 

 

 

Veri ja imukudos

Tuntematon

Idiopaattinen trombosytopeeninen purppura*,

 

 

lymfadenopatia*

Immuunijärjestelmä

Tuntematon

Yliherkkyysreaktioita, kuten

 

 

anafylaktisia/anafylaktoideja reaktioita*

Hermosto

Hyvin yleinen

Päänsärky

 

Tuntematon

Akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti*,

 

 

Huimaus1 *, Guillain–Barrén oireyhtymä*,

 

 

pyörtyminen, johon voi joskus liittyä toonis-

 

 

kloonisia liikkeitä*

Ruoansulatuselimistö

Yleinen

Pahoinvointi

 

Tuntematon

Oksentelu*

Luusto, lihakset ja sidekudos

Yleinen

Kipu raajoissa

 

Tuntematon

Nivelkipu*, lihaskipu*

Yleisoireet ja antopaikassa

Hyvin yleinen

Antopaikassa: eryteema, kipu, turvotus

todettavat haitat

 

 

Yleinen

Kuume

 

 

 

Antopaikassa: mustelmat, kutina

 

Tuntematon

Astenia*, vilunväristykset*, uupumus*,

 

 

sairauden tunne*

* Myyntiin tulon jälkeiset haittavaikutukset (yleisyyttä ei voida arvioida saatavissa olevan tiedon perusteella).

1 Kliinisten tutkimusten aikana huimaus oli yleinen haittavaikutus naisilla. Miehillä huimausta ei havaittu rokotuksen saajilla enempää kuin plasebon saajilla.

Lisäksi tutkimuksissa havaittiin seuraavia haittavaikutuksia, jotka tutkija katsoi liittyvän rokotteeseen

tai lumevalmisteeseen, esiintymistiheyksiltään alle 1 %:

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina:

Hyvin harvinainen: bronkospasmi.

Iho ja ihonalainen kudos: Harvinainen: urtikaria.

Gardasil-ryhmässä raportoitiin yhdeksän urtikaria-tapausta (0,06 %) ja adjuvanttia sisältävässä lumelääkeryhmässä 20 tapausta (0,15 %).

Kliinisten tutkimusten turvallisuuspopulaatiossa raportoitiin kaikki uudet sairaudet seuranta-ajalta. Gardasilia saaneiden 15 706 henkilön ja lumerokotetta saaneiden 13 617 henkilön joukossa raportoitiin 39 epäspesifistä artriitti/artropatiatapausta. Gardasil ryhmässä näistä oli 24 tapausta ja lumeryhmässä 15 tapausta.

Kliinisessä tutkimuksessa, johon osallistui yhteensä 843 tervettä 11–17-vuotiasta tyttöä ja poikaa, ilmoitettiin enemmän pistoskohdan turvotusta ja päänsärkyä ensimmäisen Gardasil-annoksen yhteydessä, kun samanaikaisesti annettiin yhdistetty kurkkumätä-, jäykkäkouristus-, [soluton, komponentti] hinkuyskä- ja/tai [inaktivoitu] poliotehosterokote. Havaitut erot olivat < 10 % ja suurimmalla osalla tutkimushenkilöistä haittavaikutukset olivat ilmoitusten mukaan voimakkuudeltaan lieviä tai keskivaikeita.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista liitteeseen V luetellun kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta.

4.9Yliannostus

Suositeltuja suurempien Gardasil-annosten käyttämisestä on raportoitu.

Yleensä yliannostuksesta raportoitujen tapausten haittatapahtumaprofiili oli verrattavissa suositeltuihin yksittäisiin Gardasil-annoksiin.

5.FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Virusrokote, ATC-koodi: J07BM01

Vaikutusmekanismi

Gardasil on adjuvantoitu ei-infektoiva rekombinantti nelivalentti rokote, joka on valmistettu korkeatasoisesti puhdistetuista HPV-tyyppien 6, 11, 16 ja 18 pääkapsidiproteiinin L1 viruksen kaltaisista partikkeleista (VLP). VLP:t eivät sisällä virus-DNA:ta, eivät voi infektoida soluja, lisääntyä tai aiheuttaa sairautta. HPV infektoi vain ihmisiä, mutta vastaavanlaisilla papillomaviruksilla tehdyissä eläinkokeissa saatiin viiteitä siitä, että L1 VLP -rokotteiden teho välittyy humoraalisen immuunivasteen kautta.

HPV 16 ja 18 aiheuttavat noin 70 % vaikeista kohdunkaulan syövistä ja 75–80 % peräaukon syövistä; 80 % in situ -adenokarsinoomista (AIS); 45–70 % vaikeista kohdunkaulan syövän esiasteista (CIN 2/3, intraepiteliaalinen neoplasia); 25 % lievistä kohdunkaulan CIN-muutoksista (CIN 1, intraepiteliaalinen neoplasia); noin 70 % HPV:n aiheuttamista vaikeista ulkosynnytinten (VIN 2/3) ja emättimen (VaIN 2/3) syövän esiasteista (intraepiteeliaalinen neoplasia) sekä 80 % HPV:n aiheuttamista vaikeista peräaukon (AIN 2/3) syövän esiasteista. HPV 6 ja 11 aiheuttavat noin 90 % genitaalialueen

kondyloomista (visvasyylä) ja 10 % lievistä CIN-muutoksista (CIN1, intraepiteeliaalinen neoplasia. CIN 3 ja AIS ovat yleisesti hyväksytty invasiivisen kohdunkaulan syövän välittömiksi esiasteiksi.

Termi ”premaligni genitaalialueen limakalvomuutos (leesio)” kohdassa 4.1 vastaa vaikeaa kohdunkaulan syövän esiastetta (CIN 2/3, intraepiteliaalinen neoplasia), vaikeaa vulvan intraepiteeliaalista neoplasiaa (VIN 2/3) ja vaikeaa vaginan intraepiteeliaalista neoplasiaa (VaIN 2/3).

Termi ”premaligni peräaukon limakalvomuutos (leesio)” kohdassa 4.1 vastaa vaikeaa peräaukon syövän esiastetta (AIN 2/3, intraepiteliaalinen neoplasia).

Käyttöaihe perustuu Gardasilin tehosta saatuun näyttöön 16–45-vuotiailla naisilla ja 16–26-vuotiailla miehillä sekä Gardasilin immunogeenisuudesta saatuun näyttöön 9–15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla.

Kliiniset tutkimukset

Teho 16–26-vuotiailla naisilla

Gardasilin teho 16–26-vuotiailla naisilla arvioitiin neljässä lumelääkekontrolloidussa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa faasin II ja III kliinisessä tutkimuksessa, joissa oli mukana 20541 naista. Heidät otettiin mukaan tutkimukseen ja rokotettiin ilman HPV-infektion toteamiseksi tehtävää ennakkoseulontaa.

Ensisijaiset tehoa mittaavat päätetapahtumat sisälsivät HPV-tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 johtuvat ulkosynnytin- ja emätinlimakalvomuutokset (genitaalialueen kondyloomat, VIN, VaIN) ja kaikki CIN- asteet, sekä kohdunkaulan syövät (tutkimussuunnitelma 013, Future I), HPV-tyypeistä 16 tai 18 johtuvat CIN 2/3 ja AIS sekä kohdunkaulasyövät (tutkimussuunnitelma 015, Future II), HPV-tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 johtuvat krooniset (persistoivat) infektiot ja sairaudet (tutkimussuunnitelma 007) ja HPV-tyypistä 16 johtuvat krooniset infektiot (tutkimussuunnitelma 005). Alkuanalyysit rokotteen HPV-tyyppien (HPV 6, 11, 16 ja 18) tehokkuudesta tehtiin PPE-ryhmässä (PPE = per protocol efficacy) (ts. kaikki kolme rokotusta vuoden sisällä tutkimukseen kirjautumisesta, ei suuria poikkeamia tutkimussuunnitelmasta, eikä infektiota rokotetyypin/-tyyppien HP-viruksilla ennen ensimmäistä annosta eikä kuukauden aikana kolmannen annoksen jälkeen [7. kuukausi]).

Tehotulokset on saatu tutkimussuunnitelmien yhdistetystä analyysistä. Teho HPV 16/18:aan liittyvästä CIN 2/3:sta tai AIS:sta perustuu tietoihin tutkimussuunnitelmista 005 (vain 16:een liittyvät päätetapahtumat), 007, 013 ja 015. Näissä tutkimuksissa seuranta-ajan keston mediaani oli 4,0 vuotta (tutkimussuunnitelma 005), 3,0 vuotta (tutkimussuunnitelma 007), 3,0 vuotta (tutkimussuunnitelma 013) ja 3,0 vuotta (tutkimussuunnitelma 015). Tutkimussuunnitelmien yhdistelmässä (005, 007, 013 ja 015) seuranta-ajan mediaani oli 3,6 vuotta. Kaikkien muiden päätetapahtumien tehokkuus perustuu tutkimussuunnitelmiin 007, 013 ja 015. Yksittäisten tutkimusten tulokset tukevat yhdistetyn analyysin tuloksia. Gardasil oli tehokas jokaisen rokotteen HPV-tyypin aiheuttamaa tautia vastaan. Tutkimuksen päätyttyä seurattiin kahteen faasi III -tutkimukseen (tutkimussuunnitelma 013 ja tutkimussuunnitelma 015) otettuja tutkimushenkilöitä enintään neljän vuoden ajan (mediaani 3,7 vuotta).

Kliinisissä tutkimuksissa käytettiin kohdunkaulan intraepiteliaalista neoplasiaa 2/3 (CIN 2/3, keskivaikea dysplasiaa) ja in situ -adenokarsinoomaa (AIS) kohdunkaulan syövän korvikemuuttujana (surrogate marker).

Pitkän aikavälin Protocol 015 –jatkotutkimuksessa seurattiin 2084 iältään 16-23 vuotiasta, perustutkimuksessa Gardasil-rokotteen saanutta naista. PPE-ryhmässä ei havaittu yhtään HPV- tautitapausta (HPV-tyyppejä 6/11/16/18 liittyen korkeaan CIN-asteeseen) noin 12 vuoden aikana. Tässä tutkimuksessa kestävä suoja osoitettiin tilastollisesti noin 10 vuoden ajan.

Teho naisilla, jotka eivät olleet infektoituneet rokotteen HPV-tyypillä (tai tyypeillä)

Tehon arviointi alkoi 7. kuukauden käynnin jälkeen. Kaikkiaan 73 % naisista ei ollut infektoitunut (PCR-negatiivinen ja seronegatiivinen) millään neljästä HPV-tyypistä tutkimukseen kirjautumisen

hetkellä.

Taulukossa 2 esitetään tehotulokset relevanteista päätetapahtumista, jotka analysoitiin toisena vuonna tutkimukseen mukaan ottamisen jälkeen ja tutkimuksen päätyttyä (keskimääräinen seuranta-aika = 3,6 vuotta) PPE-tutkimusryhmässä.

Lisäanalyysissä Gardasilin tehoa arvioitiin HPV 16/18:n aiheuttamia CIN 3- ja AIS-muutoksia vastaan.

Taulukko 2: Analyysi Gardasilin tehosta vaikea-asteisia kohdunkaulan solumuutoksia vastaan PPE- tutkimusryhmässä

 

 

Gardasil

 

 

Plasebo

 

 

 

Gardasil

 

 

Plasebo

 

%

 

 

 

 

 

 

 

%

 

 

 

 

 

 

tehokku

 

 

Tapausten

 

 

Tapausten

 

tehokku

 

Tapausten

 

 

Tapausten

 

us***

 

 

määrä

 

 

määrä

 

us

 

määrä

 

 

määrä

 

tutkimu

 

 

 

 

 

 

 

2,

 

 

 

 

 

 

ksen

 

 

Henkilöiden

Henkilöiden

Henkilöiden

Henkilöiden

 

 

määrä*

 

 

määrä*

 

vuonna

 

määrä*

 

 

määrä*

 

päätytty

 

 

 

 

 

 

 

(95 %

 

 

 

 

 

 

ä

 

 

 

 

 

 

 

CI)

 

 

 

 

 

 

(95 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

CI)

HPV

 

 

 

100,0

 

2**

 

 

98,2

16/18;n

 

 

 

 

(92,9;

 

 

 

 

(93,5;

aiheuttama

 

 

 

 

 

 

100;0)

 

 

 

 

 

 

99,8)

CIN 2/3 tai

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AIS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HPV

 

 

 

 

2**

 

 

96,9

16/18:n

 

 

 

 

(86;5,

 

 

 

 

(88,4;

aiheuttama

 

 

 

 

 

 

100;0)

 

 

 

 

 

 

99,6)

CIN 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HPV

 

 

 

 

 

 

16/18:n

 

 

 

 

(14;8,

 

 

 

 

(30,6;

aiheuttama

 

 

 

 

 

 

100;0)

 

 

 

 

 

 

100,0)

AIS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*Henkilöiden lukumäärä, joilla on vähintään yksi seurantakäynti 7. kuukauden jälkeen

** Virologiseen näyttöön perustuen ensimmäinen CIN 3-tapaus potilaalla, jolla on krooninen HPV 52, johtuu todennäköisesti HPV 52:sta. 11 näytteestä vain yhdestä löydettiin HPV 16:ta (32,5 kuukauden kohdalla) eikä sitä havaittu LEEPillä otetussa näytteessä (Loop Electro-Excision Procedure, sähkösilmukkahoito). Toisessa CIN 3- tapauksessa, joka havaittiin HPV 51-infektion saaneella potilaalla päivänä 1 (kahdessa näytteessä yhdeksästä); HPV 16 havaittiin 51. kuukauden biopsiassa (yhdessä näytteessä yhdeksästä) ja HPV 56 havaittiin kolmessa näytteessä yhdeksästä 52.kuukautena LEEP-menetelmän aikana otetussa kudoksessa.

***Potilaita seurattiin korkeintaan 4 vuotta (mediaani 3,6 vuotta).

Huomaa: Piste-estimaatit ja luottamusvälit on mukautettu henkilön seuranta-aikaan.

Yhdistetyt tutkimustulokset tutkimuksen päätyttyä:

Gardasilin teho HPV-tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 johtuvia CIN 1-muutoksia vastaan oli 95,9 % (95 % CI: 91,4; 98,4),

Gardasilin teho HPV tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 johtuvia CIN (1, 2, 3) tai AIS-muutoksia vastaan oli 96,0 % (95 % CI: 92,3; 98,2),

Gardasilin teho HPV-tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 johtuvia VIN 2/3- ja VaIN 2/3-muutoksia vastaan oli 100 % (95 % CI: 67,2; 100) ja 100 % (95 % CI: 55,4, 100),

Gardasilin teho HPV-tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 johtuvia genitaalialueen kondyloomia vastaan oli 99,0 % (95 % CI: 96,2; 99,9).

Tutkimussuunnitelmassa 012 Gardasilin teho HPV 16:n aiheuttamia infektioita vastaan, jotka ovat 6 kk määritelmän mukaisesti kroonisia [näytteet positiivisia kahdella tai useammalla käynnillä, joiden välissä on 6 kuukautta (+ 1 kk) tai enemmän] oli 98,7 % (95 % CI: 95,1; 99,8) ja 100,0 % (95 % CI: 93,2; 100,0) vastaavasti HPV 18:n osalta, enintään neljän vuoden seurannan jälkeen (keskiarvo 3,6

vuotta). Teho HPV 16:n aiheuttamia infektioita vastaan, jotka olivat 12 kuukauden määritelmän mukaisesti kroonisia, oli 100,0 % (95 % CI: 93,9; 100,0) ja vastaavasti 100,0 % (95 % CI: 79,9; 100,0) HPV 18:n osalta.

Teho naisilla, joilla oli todettu HPV-tyyppien 6, 11, 16 tai 18 aiheuttama infektio tai -tauti tutkimuksen 1. päivänä

Todistetta ei ollut suojatehosta sellaisten rokotteen HPV-tyyppien aiheuttamaa tautia vastaan, jolle nainen oli PCR-positiivinen päivänä 1. Naiset, joilla oli yhden tai useamman rokotteen sisältämän HPV-tyypin aiheuttama infektio ennen rokotusta, saivat suojan rokotteen muiden HPV-tyyppien aiheuttamaa kliinistä tautia vastaan.

Teho naisilla, joilla on tai ei ole ollut aiempaa HPV-tyyppien 6, 11, 16 tai 18 aiheuttamaa infektiota tai tautia

MITT-ryhmään (modified intent-to-treat, MITT) kuului naisia riippumatta 1. päivän HPV-statuksesta, jotka saivat vähintään yhden rokoteannoksen ja joilla tapausten laskenta alkoi 1 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokoteannoksesta. Tämä ryhmä muistuttaa läheisesti yleistä naisväestöä HPV-infektion tai sairauksien suhteen tutkimukseen kirjautumishetkellä. Tulokset on esitetty yhteenvetona taulukossa 3.

Taulukko 3: Gardasilin teho vaikea-asteisissa kohdunkaulan solumuutoksissa MITT-tutkimusryhmässä sisältäen naiset riippumatta lähtötilanteen HPV- statuksesta

 

 

Gardasil

 

 

Plasebo

 

 

 

Gardasil

 

 

Plasebo

 

%

 

 

 

 

 

 

 

%

 

 

 

 

 

 

Teho**

 

 

Tapausten

 

 

Tapausten

 

Teho**

 

Tapausten

 

 

Tapausten

 

tutkim

 

 

lukumäärä

 

 

lukumäärä

 

2.

 

lukumäärä

 

 

lukumäärä

 

uksen

 

 

 

 

 

 

 

vuonna

 

 

 

 

 

 

päätytt

 

 

Henkilöiden

Henkilöiden

Henkilöiden

Henkilöiden

 

 

lukumäärä*

 

 

lukumäärä*

 

(95 %

 

lukumäärä*

 

 

lukumäärä*

 

 

 

 

 

 

 

 

CI)

 

 

 

 

 

 

(95 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

CI)

HPV 16:n

 

 

 

39,0

 

 

 

51,8

tai HPV

 

 

 

 

 

 

(23,3;

 

 

 

 

 

 

(41,1,

 

18:n

 

 

 

 

 

 

51,7)

 

 

 

 

 

 

60,7)

aiheuttama

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

CIN 2/3 tai

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AIS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HPV

 

 

 

34,3

 

 

 

46,0

16/18:n

 

 

 

 

(12,7;

 

 

 

 

(31,0,

aiheuttama

 

 

 

 

 

 

50,8)

 

 

 

 

 

 

57,9)

CIN 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HPV

 

 

 

54,3

 

 

 

60,0

16/18:n

 

 

 

 

 

 

(<0;

 

 

 

 

 

 

(<0,

 

aiheuttama

 

 

 

 

 

 

87,6)

 

 

 

 

 

 

87,3)

AIS

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*Henkilöiden lukumäärä, joilla on vähintään yksi seurantakäynti 30 päivän kuluttua päivän 1 jälkeen

**Prosentuaalinen teho laskettu yhdistetyistä tutkimussuunnitelmista. Teho HPV 16/18:n aiheuttamaan CIN 2/3:een tai AIS:iin perustuu tutkimustuloksiin tutkimussuunnitelmista 005 (vain 16:een liittyvät päätetapahtumat), 007, 013, ja 015. Potilaita seurattiin korkeintaan neljän vuoden ajan (mediaani 3,6 vuotta). Huom: Piste-estimaatit ja luottamusvälit on mukautettu henkilön seuranta-ajan mukaisesti.

Teho HPV-tyyppien 6, 11, 16 ja 18 aiheuttamaa VIN 2/3:a vastaan oli 73,3 % (95 % CI 40,3; 89,4), HPV-tyyppien 6, 11, 16 ja 18 aiheuttamaa VaIN 2/3:a vastaan oli 85,7 % (95 % CI: 37,6; 98,4) ja HPV-tyyppien 6, 11, 16 ja 18 aiheuttamia genitaalialueiden kondyloomia vastaan oli 80,3 % (95 % CI: 73,9; 85,3) tutkimustulosten yhdistelmässä tutkimuksen päätyttyä.

Yhdistetyssä tutkimusväestössä kaikkiaan 12 %:lla oli normaalista poikkeava Papa-kokeen tulos, joka

viittasi CIN-muutokseen 1. päivänä. Rokotteen teho pysyi korkeana naisilla, joilla oli normaalista poikkeava Papa-kokeen tulos 1. päivänä ja jotka eivät olleet infektoituneet kyseisellä rokotteen HPV- tyypillä 1. päivänä. Rokotteen tehoa ei havaittu naisilla, joilla oli normaalista poikkeava Papa-kokeen tulos 1. päivänä ja jotka olivat jo infektoituneet kyseisellä rokotteen HPV-tyypillä 1. päivänä

Suoja kohdunkaulan HPV:n kokonaistautitaakkaa vastaan 16-26-vuotiailla naisilla

Gardasilin teho kohdunkaulan HPV-tautia (siis minkä hyvänsä HPV-tyypin aiheuttamaa tautia) vastaan arvioitiin alkaen 30 päivän kuluttua ensimmäisestä annoksesta 17 599 henkilöllä, jotka olivat mukana kahdessa faasin III tehotutkimuksessa (tutkimussuunnitelmat 013 ja 015). Niiden naisten joukossa, joilla ei ollut 14 yleisen HPV-tyypin aiheuttamaa infektiota ja joilla Papa-kokeen oli SIL- negatiivinen (Squamous Intraepithelial Lesion) päivänä 1, Gardasilin antaminen vähensi rokotteen tai muun HPV-tyypin aiheuttamaa CIN 2/3:a tai AIS:ia 42,7 %:lla (95 % CI: 23,7; 57,3) ja genitaalialueen kondyloomia 82,8 %:lla (95 % CI: 74,3; 88,8) tutkimuksen päätyttyä.

MITT-ryhmässä rokotuksen hyöty CIN 2/3:n tai AIS:in kokonaisinsidenssiin (minkä tahansa HPV- tyypin aiheuttamaan) ja genitaalialueen kondyloomiin oli paljon alhaisempi, lasku oli 18,4 % (95 % CI: 7,0; 28,4) ja 62,5 % (95 % CI: 54,0; 69,5) vastaavasti, sillä Gardasil ei vaikuta niiden infektioiden tai tautien kulkuun, jotka ovat todettavissa rokotusten alkaessa.

Vaikutus kohdunkaulan hoitotoimenpiteisiin

Gardasilin vaikutusta kohdunkaulan hoitotoimenpiteisiin riippumatta aiheuttaneesta HPV-tyypistä tutkittiin 18 150 henkilöllä, jotka olivat mukana tutkimussuunnitelmassa 007 ja tutkimussuunnitelmissa 013 ja 015. Tutkimusryhmässä, joilla ei ollut HPV-infektioita (joilla ei ollut 14 tavallisinta HPV-infektiota ja joilla oli normaali löydös Papa-kokeessa päivänä 1), Gardasil vähensi niiden naisten osuutta, joille tehtiin jokin kohdunkaulan hoitotoimenpide (LEEP tai veitsikonisaatio) 41,9 %:lla (95 % CI: 27,7; 53,5) tutkimuksen päätyttyä. MITT-ryhmässä vastaava aleneminen oli 23,9 % (95 % CI: 15,2; 31,7).

Ristikkäissuoja

Gardasilin tehoa sellaisia CIN- (kaikki vaikeusasteet), CIN 2/3- tai AIS-muutoksia vastaan, joita aiheuttavat muut kuin rokotteen sisältämät HPV-tyypit (HPV 31, 33, 35, 39, 45, 51, 52. 56, 58, 59) ja jotka ovat rakenteeltaan samankaltaisia kuin HPV 16 tai 18, tutkittiin yhdistetyssä faasin III tehotietokannassa (N=17599) keskimäärin 3,7 vuoden seuranta-ajan jälkeen (tutkimuksen päättyessä). Tehoa sairauksien päätetapahtumia vastaan arvioitiin ennalta määritettyjen, muiden kuin rokotteessa olevien HPV-tyyppien yhdistelmien suhteen. Tutkimuksilla ei ollut riittävää tilastollista voimaa määrittämään tehoa yksittäisten HPV-tyyppien aiheuttamia tauteja vastaan.

Alkuanalyysi tehtiin tyyppispesifeissä tutkimusryhmissä, joissa naisten oli oltava negatiivisia analysoitavalle HPV-tyypille, mutta jotka saattoivat olla muille HPV-tyypeille positiivisia (96 % kokonaisväestöstä). Primaari analyysi kolmen vuoden jälkeen ei ollut tilastollisesti merkitsevä kaikkien ennalta määrättyjen päätetapahtumien suhteen. Lopulliset tutkimuksen päättymisajankohdan tulokset CIN2/3:n tai AIS:in yhdistetystä insidenssistä tässä tutkimuspopulaatiossa keskimäärin 3,7 vuoden seurannan jälkeen on esitetty taulukossa 4. Yhdistettyjen päätetapahtumien osalta tilastollisesti merkitsevä teho tautia vastaan osoitettiin HPV-tyypeillä, jotka liittyivät fylogeneettisesti HPV 16:een (lähinnä HPV 31), kun taas tilastollisesti merkitsevää tehoa ei havaittu HPV-tyypeille, jotka liittyvät fylogeneettisesti HPV 18:aan (mukaan lukien HPV 45). Kymmenestä yksittäisestä HPV-tyypistä vain HPV 31:lle saatiin tilastollinen merkitsevyys.

Taulukko 4: Ttulokset CIN 2/3:n tai AIS:n suhteen tyyppispesifistä HPV-infektiota sairastamattomilla henkilöillä(tutkimuksen päätepisteen tulokset)

HVP-infektiota sairastamattomat – ≥1 HPV-tyypin aiheuttamaa infektiota sairastaneet henkilöt

 

Yhdistetyt

 

Gardasil

Plasebo-

 

 

 

 

päätetapahtumat

 

tapaukset

tapaukset

 

% Tehokkuus

95 % CI

 

(HPV 31/45)

43,2 %

12,1; 63,9

 

(HPV 31/33/45/52/58) §

25,8 %

4,6; 42,5

 

10 HPV-tyyppiä, jotka

23,0 %

5,1; 37,7

 

eivät rokotteessa

 

 

 

 

 

 

HPV-16:n liittyvät tyypit

29,1 %

9,1; 44,9

 

(A9 laji)

 

 

 

 

 

 

HPV 31

55,6 %

26,2; 74;1

 

HPV 33

19,1 %

<0; 52;1

 

HPV 35

13,0 %

<0; 61,9

 

HPV 52

14,7 %

<0; 44,2

 

HPV 58

31,5 %

<0; 61,0

 

HPV-18:n liittyvät tyypit

25,9 %

<0; 53,9

 

(A7 laji)

 

 

 

 

 

 

HPV 39

37,5 %

<0; 69,5

 

HPV 45

0,0 %

<0; 60,7

 

HPV 59

39,9 %

<0; 76,8

 

A5 laji (HPV 51)

16,3 %

<0; 48,5

 

A6 laji (HPV 56)

-13,7 %

<0; 32,5

Tutkimuksilla ei voitu mitata tehoa yksittäisten HPV-tyyppien aiheuttamia tauteja vastaan.

Teho perustui HPV 31:n aiheuttamien CIN 2/3- tai AIS-tapausten vähenemiseen.

§Teho perustui HPV 31:n, 33:n, 52:n ja 58:n aiheuttamien CIN 2/3-tai AIS-tapausten vähenemiseen.

Sisältää tutkimuksessa identifioidut HPV-tyypit 31, 33, 35, 39, 45, 51, 52, 56, 58, ja 59, joita ei ole

 

rokotteessa.

Teho 24–45 -vuotiailla naisilla

Gardasilin teho 24–45-vuotiailla naisilla arvioitiin yhdessä lumelääkekontrolloidussa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa faasin III kliinisessä tutkimuksessa (tutkimussuunnitelma 019, Future III), jossa oli mukana 3817 naista. Heidät otettiin mukaan tutkimukseen ja rokotettiin ilman HPV-infektion toteamiseksi tehtävää ennakkoseulontaa.

Ensisijainen tehopäätepahtuma oli HPV-tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 ja HPV-tyypeistä 16 tai 18 johtuvien pysyvien kroonisten infektioiden (6 kuukauden määritelmä), genitaalialueen kondyloomien, ulkosynnytin- ja emätinlimakalvomuutosten ja CIN-asteiden (kaikki voimakkuusasteet), AIS:n sekä kohdunkaulan kokonaisilmaantuvuus. Tutkimuksen seuranta-ajan mediaanikesto oli 4,0 vuotta.

Pitkän aikavälin Protocol 019 -jatkotutkimuksessa seurattiin 685 iältään 24-45-vuotiasta, perustutkimuksessa Gardasil-rokotteen saanutta naista. PPE-ryhmässä ei havaittu yhtään HPV- tautitapausta (HPV-tyyppejä 6/11/16/18 liittyen mihinkään CIN-asteeseen tai genitaalialueen kondyloomiin) 10,2 vuoden aikana (9,2 vuoden mediaaniseuranta).

Teho naisilla, jotka eivät olleet infektoituneet rokotteen HPV-tyypillä (tai tyypeillä)

Alkuanalyysit rokotteen HPV-tyyppien (HPV 6, 11, 16 ja 18) tehokkuudesta tehtiin PPE-ryhmässä (PPE = per protocol efficacy) (ts.kaikki kolme rokotusta vuoden sisällä tutkimukseen kirjautumisesta, ei suuria poikkeamia tutkimussuunnitelmasta, eikä infektiota rokotetyypin (-tyyppien) HP-viruksilla ennen ensimmäistä annosta eikä kuukauden aikana kolmannen annoksen jälkeen (7. kuukausi). Tehon arviointi alkoi 7. kuukauden käynnin jälkeen. Kaikkiaan 67 % tutkittavista ei ollut infektoitunut (PCR- negatiivinen ja seronegatiivinen) millään neljästä HPV-tyypistä tutkimukseen kirjautumisen hetkellä.

Gardasilin teho HPV-tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 johtuvien kroonisten infektioiden, genitaalialueen kondylooman, ulkosynnytin- ja emätinmuutosten ja CIN-asteiden (kaikki voimakkuusasteet), AIS:n

sekä kohdunkaulan kokonaisilmaantuvuutta vastaan oli 88,7 % (95 % CI: 78,1, 94,8).

Gardasilin teho HPV-tyypeistä 16 ja 18 johtuvien kroonisten infektioiden, genitaalialueen kondylooman, ulkosynnytin- ja emätinmuutosten ja CIN-asteiden (kaikki voimakkuusasteet), AIS:n sekä kohdunkaulan kokonaisilmaantuvuutta vastaan oli 84,7 % (95 % CI: 67,5, 93,7).

Teho naisilla, joilla oli tai ei ollut aiempaa HPV 6-, 11-, 16- tai 18-infektiota tai -sairautta

Koko tutkimusryhmään (ITT-väestö) kuului naisia riippumatta heidän ensimmäisen päivän HPV- lähtöstatuksestaan. He saivat vähintään yhden rokotteen, ja tapauslaskenta alkoi heillä 1. päivästä. Tämä tutkimusryhmä muistuttaa läheisesti yleistä naisväestöä HPV-infektioiden tai -sairauksien esiintyvyyden suhteen tutkimuksen alkaessa.

Gardasilin teho HPV-tyypeistä 6, 11, 16 tai 18 johtuvien kroonisten infektioiden, genitaalialueen kondylooman, ulkosynnytin- ja emätinmuutosten ja CIN-asteiden, (kaikki voimakkuusasteet), AIS:n sekä kohdunkaulan kokonaisilmaantuvuutta vastaan oli 47,2 % (95 % CI: 33,5, 58,2).

Gardasilin teho HPV-tyypeistä 16 ja 18 johtuvien kroonisten infektioiden, genitaalialueen kondyloomien, ulkosynnytin- ja emätinmuutosten ja CIN-asteiden (kaikki voimakkuusasteet), AIS:n sekä kohdunkaulan kokonaisilmaantuvuutta vastaan oli 41,6 % (95 % CI: 24,3, 55,2).

Teho 16–45-vuotiailla naisilla, joilla oli näyttöä aiemmasta rokotteessa käytettävän HPV-tyypin infektiosta (seropositiivinen), joka ei ollut enää havaittavissa rokotusten alkaessa (PCR-negatiivinen)

Analysoitaessa post hoc (vähintään yhden rokotuksen saaneita) henkilöitä, joilla oli näyttöä aiemmasta rokotteessa käytetyn HPV-tyypin infektiosta (seropositiivinen), joka ei ollut enää havaittavissa (PCR- negatiivinen) rokotusten alkaessa, Gardasilin teho saman HPV-tyypin aiheuttamien muutosten ehkäisyssä oli 100 % (95 % CI: 62,8, 100,0; 0 vs. 12 tapausta [n=2572 poolatuissa tutkimuksissa nuorilla naisilla]) HPV-tyypeistä 6, 11, 16 ja 18 johtuvissa CIN 2/3-, VIN 2/3-, VaIN 2/3- ja genitaalialueen kondyloomatapauksissa 16–26-vuotiailla naisilla ja 68,2 % (95 % CI: 17,9, 89,5; 6 vs 20 tapausta [n= 832 yhdistetyissä tutkimuksissa, joissa oli mukana nuoria ja aikuisia naisia]) HPV- tyypeistä 16 ja 18 johtuvista pitkittyneistä infektioista 16–45-vuotiailla naisilla.

Teho 16–26 -vuotiailla miehillä

Tehoa arvioitiin HPV-tyypeistä 6, 11, 16 ja 18 johtuvia ulkoisten genitaalialueen kondyloomia vastaan, peniiliä/perineaalista/perianaalista intraepiteliaalista neoplasiaa (PIN, asteet 1/2/3) ja kroonista infektiota vastaan.

Gardasilin tehoa 16–26-vuotiailla miehillä arvioitiin yhdessä lumelääkekontrolloidussa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa faasin III kliinisessä tutkimuksessa (tutkimussuunnitelma 020), jossa oli mukana 4055 miestä. Heidät otettiin mukaan tutkimukseen ja rokotettiin ilman HPV- infektion toteamiseksi tehtävää ennakkoseulontaa. Tutkimuksen keskimääräinen seuranta-aika oli 2,9 vuotta.

Tehoa peräaukon intraepiteliaalista neoplasiaa (AIN, asteet 1/2/3), anaalisyöpää ja kroonista intra- anaalista infektiota vastaan arvioitiin 598 miehestä (MSM, men having sex with men) koostuvassa alaryhmässä (GARDASIL = 299; plasebo = 299) (tutkimussuunnitelma 020).

MSM-ryhmään kuuluvilla on suurentunut riski saada anaalialueen HPV-infektio muuhun väestöön verrattuna; rokottamisen absoluuttinen hyöty anaalisyövän ehkäisyssä yleisessä väestössä odotetaan olevan vähäinen.

HIV-infektio oli poissulkemisperuste (ks. myös kohta 4.4).

Teho miehillä, jotka eivät olleet infektoituneet rokotteen HPV-tyypeillä

Alkuanalyysit rokotteen HPV-tyyppien (HPV 6, 11, 16 ja 18) tehosta tehtiin PPE-ryhmässä (PPE = per protocol efficacy) (n = kaikki kolme rokotusta vuoden sisällä tutkimukseen kirjautumisesta, ei suuria poikkeamia tutkimussuunnitelmasta eikä infektioita rokotetyypin (-tyyppien) HP-viruksilla ennen ensimmäistä annosta eikä kuukauden aikana kolmannen annoksen jälkeen (7. kuukausi)). Tehon arviointi alkoi 7. kuukauden käynnin jälkeen. Kaikkiaan 83 % miehistä (87 % heteroseksuaalisista tutkimushenkilöistä ja 61 % MSM-tutkimushenkilöistä) ei ollut infektoitunut (PCR-negatiivinen ja seronegatiivinen) millekään neljästä HPV-tyypistä tutkimukseen kirjautumisen hetkellä.

Peräaukon intraepiteliaalista neoplasiaa (AIN, asteet 2/3 eli keskivaikeasta vaikeaan dysplasiaan) käytettiin kliinisissä tutkimuksissa korvikemuuttujana anaalisyövälle.

Taulukossa 5 esitetään tehotulokset relevanteista päätetapahtumista, jotka analysoitiin tutkimuksen päätyttyä (keskimääräinen seuranta-aika = 2,4 vuotta) PPE-väestöryhmässä. Tehoa PIN asteita 1/2/3 vastaan ei voitu osoittaa.

Taulukko 5: Gardasilin teho ulkoisia genitaalialueen limakalvomuutoksia vastaan 16–26-vuotiaiden miesten PPE-tutkimusryhmässä

 

 

Gardasil

 

Plasebo

% tehokkuus (95 %

Päätetapahtuma

N

 

Tapausten

N

 

Tapausten

CI)

 

 

 

määrä

 

 

määrä

 

HPV-tyypeistä 6/11/16/18 johtuvat ulkoiset genitaalialueen leesiot

Ulkoiset genitaalialueen

 

 

90,6 (70,1 98,2)

limakalvomuutokset

 

 

 

 

 

 

 

Genitaalialueen

 

 

89,3 (65,3; 97,9)

kondyloomat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

100,0 (-52,1; 100,0)

*PPE-ryhmään kuuluvat saivat kaikki kolme rokotusta vuoden sisällä tutkimukseen kirjautumisesta. Heillä ei ollut suuria poikkeamia tutkimussuunnitelmasta eikä infektioita rokotetyypin (-tyyppien) HP-viruksilla ennen ensimmäistä annosta eikä kuukauden aikana kolmannen annoksen jälkeen (7. kuukausi).

Tutkimuksen päätyttyä tehdyssä anaalileesioita koskevassa analyysissa MSM-ryhmässä (keskimääräinen seuranta-aika oli 2,15 vuotta), rokotteen ehkäisevä vaikutus HPV-tyypeistä 6, 11, 16 ja 18 johtuvaa AIN 2/3:a vastaan oli 74,9 % (95 % CI: 8,8; 95,4; 3/194 vs. 13/208) ja HPV-tyypeistä 16 ja 18 johtuvaa AIN 2/3:a vastaan 86,6 % (95 % CI: 0,0; 99,7; 1/194 vs. 8/208).

Tehon kestoa peräaukon syöpää vastaan ei tällä hetkellä tunneta. Pidemmän aikavälin jatkotutkimuksessa (tutkimussuunnitelma 020) seurattiin 918 iältään 16-26 vuotiasta, perustutkimuksessa Gardasil-rokotteen saanutta miestä. PPE-ryhmässä ei havaittu lainkaan HPV - tyypeistä 6/11 aiheutuvia genitaalialueen kondyloomia, HPV 6/11/16/18 ulkoisia genitaalialueen limakalvomuutoksia tai HPV 6/11/16/18 vaikeea AIN :aa MSM-ryhmässä 9,6 vuoden aikana (8,5 vuoden mediaaniseuranta).

Teho miehillä, joilla oli tai ei ole ollut aiempaa HPV-tyyppien 6, 11, 16 tai 18 aiheuttamaa infektiota tai sairautta.

Täyden analyysin väestöryhmään kuului 1. päivänä HPV-statuksesta riippumatta miehiä, jotka saivat vähintään yhden rokoteannoksen, ja joilla tapausten laskenta alkoi 1. päivänä. Tutkimukseen kirjautumishetkellä tämä väestöryhmä muistuttaa läheisesti yleistä miesväestöä HPV-infektion tai - sairauksien suhteen.

Gardasilin teho HPV 6/11/16/18 johtuvia ulkoisten genitalialueen kondyloomia vastaan oli 68,1 % (95 % CI: 48,8; 79,3).

Gardasilin teho HPV-tyyppien 6, 11, 16 tai 18 aiheuttamaa AIN 2/3:a vastaan MSM-alaryhmässä oli 54,2 % (95 % CI: 18,0; 75,3; 18/275 vs. 39/276) ja HPV-tyyppien 16 tai 18 aiheuttamaa AIN 2/3:a

vastaan 57,5 % (95 % CI: -1,8; 83,9; 8/275 vs. 19/276 tapausta).

Suoja HPV:n kokonaistautitaakkaa vastaan 16–26-vuotiailla miehillä

Gardasilin teho ulkoisia genitaalialueen limakalvomuutoksia (leesioita) vastaan arvioitiin ensiannoksen jälkeen 2545 henkilöllä, jotka olivat mukana faasin III tehotutkimuksessa (tutkimussuunnitelma 020). Niiden miesten joukossa, joilla ei ollut 14 yleisen HPV-tyypin aiheuttamaa infektiota, Gardasilin antaminen vähensi rokotteen tai muiden HPV-tyyppien aiheuttamia ulkoisia sukuelinten limakalvomuutoksia 81,5 %:lla (95 % CI: 58,0; 93,0). Täyden analyysin väestöryhmässä (Full Analysis Set, FAS) rokotuksen hyöty ulkoisten genitaalialueiden limakalvomuutosten kokonaisinsidenssiin oli alhaisempi, 59,3 % (95 % CI: 40,0; 72,9), sillä Gardasil ei vaikuta niiden infektioiden tai tautien kulkuun, jotka ovat läsnä rokotusten alkaessa.

Vaikutus biopsioihin ja hoitotoimenpiteisiin

Gardasilin vaikutusta biopsioiden ja ulkoisten genitaalialueiden limakalvomuutosten hoitotoimenpiteiden määrään HPV-tyypistä riippumatta tutkittiin 2545 henkilöllä, jotka olivat mukana tutkimussuunnitelmassa 020. Väestöryhmässä, jolla ei ollut HPV-infektiota (ei 14 yleisintä HPV- tyyppiä), Gardasil vähensi biopsioiden määrää 54,2 %:lla (95 % CI: 28,3; 71,4) ja hoitotoimenpiteiden määrää 47,7 %:lla (95 % CI: 18,4; 67,1) tutkimuksen päätyttyä. FAS-väestöryhmässä vastaava lasku oli 45,7 % (95 % CI: 29,0; 58,7) ja 38,1 % (95 % CI: 19,4; 52,6).

Immunogeenisuus

Immuunivasteen mittaaminen

HPV-rokotteille ei ole määritetty suojatehoon liittyvää minimivasta-ainetasoa.

Gardasilin immunogeenisuuden määrittämiseen osallistui 20 132 (Gardasil n = 10 723; lumerokote n = 9409) tyttöä ja naista, joiden ikä vaihteli 9 ja 26 vuoden välillä, 5417 (Gardasil n = 3109; lumerokote n = 2308) iältään 9–26-vuotiasta poikaa ja miestä sekä 3819 iältään 24–45-vuotiasta naista (Gardasil n = 1911, lumerokote n = 1908).

Kunkin rokotteen HPV-tyypin immunogeenisuuden arviointiin käytettiin tyypille ominaista immuunimittausmenetelmää, kompetitiivista Luminex-pohjaista immuunogeenisuuden arviointia (cLIA), jossa käytettiin tyypille ominaisia standardeja. Tällä menetelmällä mitataan vasta-aineet yksittäistä neutralisoivaa epitooppia vastaan kullekin yksittäiselle HPV-tyypille erikseen.

Immuunivasteet Gardasilille kuukauden kuluttua 3. rokoteannoksesta

Kliinisessä tutkimuksessa 16–26-vuotiaiden naisten ryhmässä tutkitut muuttuivat seropositiivisiksi HPV-vasta-aineiden suhteen kuukauden kuluttua kolmannesta rokoteannoksesta seuraavasti: anti-HPV 6 (99,8 %), anti-HPV 11 (99,8 %), anti-HPV 16 (99,8 %) ja anti-HPV-18 (99,5 %). Kliinisessä tutkimuksessa 24–45-vuotiaiden naisten ryhmässä tutkitut muuttuivat seropositiivisiksi HPV-vasta- aineiden suhteen kuukauden kuluttua kolmannesta rokoteannoksesta seuraavasti: anti-HPV 6 (98,4 %), anti-HPV 11 (98,1 %), anti-HPV 16 (98,8 %) ja anti-HPV-18 (97,4 %). Kliinisessä tutkimuksessa 16– 26-vuotiaiden miesten ryhmässä tutkitut muuttuivat seropositiivisiksi HPV-tyypeille kuukauden kuluttua kolmannesta rokoteannoksesta seuraavasti: anti-HPV 6 (98,9 %), anti-HPV 11 (99,2 %), anti- HPV 16 (98,8 %) ja anti-HPV 18 (97,4 %). HPV-vasta-ainepitoisuuksien geometriset keskiarvot (Geometric Mean Titres, GMT) olivat korkeita kaikissa Gardasilia saaneissa ikäryhmissä kuukausi kolmannen rokoteannoksen jälkeen.

Kuten oli odotettavissa, 24–45-vuotiailla naisilla (tutkimussuunnitelma 019) havaittiin alhaisemmat vasta-ainetitterit kuin 16–26-vuotiailla naisilla.

HPV-vasta-ainetasot niillä lumeryhmän henkilöillä, jotka olivat parantuneet HPV-infektiosta (seropositiivinen ja PCR-negatiivinen), olivat olennaisesti alhaisemmat kuin rokotteen indusoimat

tasot. Lisäksi HPV-vasta-ainetasot (GMT:t) pysyivät rokotetuilla henkilöillä serostatuksen raja- arvoissa tai niiden yläpuolella vaiheen III tutkimusten pitkäaikaisen seurannan aikana (ks. alla ”Gardasilin immuunivasteen pysyvyys”).

Gardasilin tehon ekstrapoloiminen naisista tyttöihin

Kliinisessä tutkimuksessa (tutkimussuunnitelma 016) Gardasilin immunogeenisuutta verrattiin 10–15- vuotiaiden tyttöjen sekä 16–23-vuotiaiden naisten välillä. Rokoteryhmästä 99,1–100 % muuttui seropositiivisiksi kaikille rokotteen serotyypeille kuukausi kolmannen rokoteannoksen jälkeen.

Taulukossa 6 verrataan HPV 6, 11, 16 ja 18 vasta-ainepitoisuuksien geometrisia keskiarvoja kuukausi kolmannen annoksen jälkeen 9–15-vuotiaiden tyttöjen ja 16–26-vuotiaiden naisten välillä.

Taulukko 6: Immunogeeniuuden ekstrapoloiminen 9–15-vuotiaiden tyttöjen ja 16–26-vuotiaiden naisten välillä (PPE-tutkimusryhmä), perustuu cLIA:lla mitattuihin vasta-ainepitoisuuksiin

 

 

9–15-vuotiaat tytöt

 

16–26-vuotiaat naiset

 

(Tutkimussuunnitelmat 016 ja 018)

(Tutkimussuunnitelmat 013 ja 015)

 

n

GMT (95 % CI)

N

GMT (95 % CI)

HPV 6

(874, 987)

543 (526, 560)

HPV 11

1303 (1223, 1388)

762 (735, 789)

HPV 16

4909 (4584, 5300)

2294 (2185, 2408)

HPV 18

(965, 1120)

462 (444, 480)

GMT-pitoisuuksien geometriset keskiarvot, mMU/ml (mMU= milli-Merck-yksikköä)

HPV-vasta-ainevasteet 7. kuukautena 9–15-vuotiailla tytöillä eivät olleet huonompia kuin HPV-vasta- ainevasteet 16–26-vuotiailla naisilla, joille teho määritettiin faasin III tutkimuksissa. Immunogeenisuus liittyi ikään, ja 7. kuukautena anti-HPV-tasot olivat merkittävästi korkeammat alle 12-vuotiailla henkilöillä kuin sitä vanhemmilla.

Gardasilin teho 9–15-vuotiailla tytöillä päätellään tämän immunogeenisuuden ekstrapoloinnin perusteella.

Pitkän aikavälin Protocol 018 -jatkotutkimuksessa seurattiin 369 iältään 9-15 vuotiasta, perustutkimuksessa Gardasil-rokotteen saanutta tyttöä. PPE-ryhmässä,ei havaittu yhtään HPV- tautitapausta (HPV-tyyppejä 6/11/16/18 liittyen mihinkään CIN-asteeseen tai genitaalialueen kondyloomiin) 10,7 vuoden aikana (10,0 vuoden mediaaniseuranta).

Gardasilin tehon ekstrapoloiminen nuorista miehistä poikiin

Kolmessa kliinisessä tutkimuksessa (tutkimussuunnitelmat 016, 018 ja 020) Gardasilin immunogeenisuutta verrattiin 9–15-vuotiaiden poikien sekä 16–26-vuotiaiden miesten välillä. Rokoteryhmästä 97,4–99,9 % muuttui seropositiiviseksi kaikille rokotteen serotyypeille kuukauden kuluessa kolmannen rokoteannoksen jälkeen.

Taulukossa 7 verrataan HPV 6, 11, 16 ja 18 vasta-ainepitoisuuksien geometrisiä keskiarvoja kuukausi kolmannen annoksen jälkeen 9–15-vuotiaiden poikien ja 16–26-vuotiaiden nuorten miesten välillä.

Taulukko 7: Immunogeenisuuden ekstrapoloiminen 9–15-vuotiaiden poikien ja 16–26-vuotiaiden miesten välillä (PPE-tutkimusryhmä) , perustuen cLIA:lla mitattuihin vasta-ainepitoisuuksiin

 

 

9–15-vuotiaat pojat

16–26-vuotiaat miehet

 

 

 

 

 

 

 

n

 

GMT (95 % CI)

n

GMT (95 % CI)

HPV 6

 

1038 (964, 1117)

448 (419, 479)

HPV 11

 

1387 (1299, 1481)

624 (588, 662)

HPV 16

 

6057 (5601, 6549)

2403 (2243, 2575)

HPV 18

 

1357 (1249, 1475)

403 (375, 433)

GMT-pitoisuuksien geometriset keskiarvot, mMU/ml (mMU = milli-Merck-yksikköä)

HPV-vasta-ainevasteet 7. kuukautena 9–15-vuotiailla pojilla eivät olleet huonompia kuin anti-HPV- vasteet 16–26-vuotiailla miehillä, joille tehokkuus määritettiin faasin III tutkimuksissa. Immunogeenisuus liittyi ikään ja 7. kuukautena HPV-vasta-ainetasot olivat merkittävästi korkeammat nuoremmilla henkilöillä.

Gardasilin tehokkuus 9–15-vuotiailla pojilla päätellään tämän immunogeenisuuden ekstrapoloinnin perusteella.

Pitkän aikavälin Protocol 018 -jatkotutkimuksessa seurattiin 326 iältään 9-15-vuotiasta, perustutkimuksessa Gardasil-rokotteen saanutta poikaa. PPE-ryhmässä ei havaittu yhtään HPV- tautitapausta (HPV-tyyppejä 6/11/16/18 liittyen ulkoisiin genitaalialueen leesioihin) 10,6 vuoden aikana (9,9 vuoden mediaaniseuranta).

Gardasilin immuunivasteen pysyvyys

Joidenkin Faasin III tutkimuksiin otettujen yksilöiden turvallisuutta, immunogeenisuutta ja vaikuttavuutta seurattiin pitkällä aikavälillä. Koko IgG Luminex Immunoassay -menetelmää (IgG LIA) käytettiin arvioimaan immuunivasteen pysyvyyttä kompetitiivisen Luminex-pohjaisen immunogeenisuutta mittaavan menetelmän (cLIA) lisäksi.

Kaikissa ryhmissä (naiset 9 – 45 vuotta, miehet 9 – 26 vuotta) havaittiin tyyppien anti-HPV 6, anti- HPV 11, anti-HPV 16 ja anti-HPV 18 geometristen keskiarvojen huippu kompetitiivisen Luminex- pohjaisen immunogeenisuutta mittaavan menetelmän (cLIA) mukaan 7. kuukaudella. Myöhemmin geometriset keskiarvot laskivat kuukausien 24 – 48 aikana ja sitten yleensä vakiintuivat. Immuniteetin tarkkaa kestoa kolmannen rokoteannoksen jälkeen ei ole vahvistettu ja sitä tutkitaan parhaillaan.

Tyttöjä ja poikia, jotka ovat saaneet Gardasil-rokotteen 9-15 vuoden iässä Protocol 018 - perustutkimuksessa, seurattiin jatkotutkimuksessa. Riippuen HPV-tyypistä, 60-96 % ja 78-98 % tutkittavista oli seropositiivisia kompetitiivisen Luminex-pohjaisen immunogeenisuutta mittaavan menetelmän (cLIA) ja vastaavasti IgG LIA –menetelmän mukaan 10 vuotta rokotuksen jälkeen (katso Taulukko 8).

Taulukko 8: Pitkän aikavälin immunogeenisuustiedot (per-protocol population) perustuen seropositiivisten tutkittavien osuuteen mitattuna kompetitiivisen Luminex-pohjaisen immunogeenisuutta arvioivan menetelmän (cLIA) ja IgG LIA -menetelmän mukaan (Protocol 018) 10 vuoden iässä tytöillä ja 9-15 vuoden iässä pojilla.

 

 

cLIA

 

IgG LIA

 

 

 

 

 

 

n

% seropositiivisia

n

% seropositiivisia

 

tutkittavia

tutkittavia

 

 

 

HPV 6

89%

93%

HPV 11

89%

90%

HPV 16

96%

98%

HPV 18

60%

78%

 

 

 

 

 

Naisia, jotka ovat saaneet Gardasil-rokotteen 16-23 vuoden iässä Protocol 015 perustutkimuksessa, seurataan 14 vuoden ajan jatkotutkimuksessa. Yhdeksän vuotta rokotuksen jälkeen 94 % oli seropositiivisia anti-HPV 6-tyypille, 96 % anti-HPV 11-tyypille, 99 % anti-HPV 16-tyypille ja 60 % anti-HPV 18-tyypille kompetitiivisen Luminex-pohjaisen immunogeenisuutta mittaavan menetelmän (cLIA) mukaan sekä vastaavasti 98 % oli seropositiivisia anti-HPV 6-tyypille, 96 % anti-HPV 11- tyypille, 100 % anti-HPV 16-tyypille ja 91 % anti-HPV 18-tyypille IgG LIA –menetelmän mukaan.

Naisia, jotka olivat saaneet Gardasil-rokotteen 24-45 vuoden iässä Protocol 019 perustutkimuksessa, seurattiin 10 vuoden ajan jatkotutkimuksessa. Kymmenen vuotta rokotuksen jälkeen 79 % oli seropositiivisia anti-HPV 6-tyypille, 85 % anti-HPV 11-tyypille, 94 % anti-HPV 16-tyypille ja 36 % anti-HPV 18-tyypille kompetitiivisen Luminex-pohjaisen immunogeenisuutta mittaavan menetelmän (cLIA) mukaan sekä vastaavasti 86 % oli seropositiivisia anti-HPV 6-tyypille, 79 % anti-HPV 11- tyypille, 100 % anti-HPV 16-tyypille ja 83 % anti-HPV 18-tyypille IgG LIA -menetelmän mukaan.

Miehiä, jotka ovat saaneet Gardasil-rokotteen 16-26 vuoden iässä Protocol 020 -perustutkimuksessa, seurataan 10 vuoden ajan jatkotutkimuksessa. Kuusi vuotta rokotuksen jälkeen 84 % oli seropositiivisia anti-HPV 6-tyypille, 87 % anti-HPV 11-tyypille, 97 % anti-HPV 16-tyypille ja 48 % anti-HPV 18-tyypille kompetitiivisen Luminex-pohjaisen immunogeenisuutta mittaavan menetelmän (cLIA) mukaan sekä vastaavasti 89 % oli seropositiivisia anti-HPV 6-tyypille, 86 % anti-HPV 11- tyypille, 100 % anti-HPV 16-tyypille ja 82 % anti-HPV 18-tyypille IgG LIA -menetelmän mukaan.

Näissä tutkimuksissa henkilöillä, jotka olivat seronegatiivisia HPV-6-, HPV-11-, HPV-16 ja HPV-18- tyypille kompetitiivisen Luminex-pohjaisen immunogeenisuuden arvioinnin (cLIA) mukaan, oli yhä suoja kliinistä tautia vastaan 9 vuoden seurantajakson jälkeen 16-23 v. naisilla, 10 vuoden jälkeen 24- 45 v. naisilla ja 6 vuoden jälkeen 16-26 v. miehillä.

Näyttö anamnestisista (immunologisen muistin) immuunivasteesta

Näyttö anamnestisesta vasteesta todettiin niillä rokotetuilla naisilla, jotka olivat seropositiivisia vastaavalle HPV-tyypille (-tyypeille) ennen rokotusta. Lisäksi niiden rokotettujen naisten alaryhmä, jotka saivat tehosteannoksen Gardasilia viiden vuoden päästä rokotusten aloittamisesta, kehittivät nopean ja voimakaan anamnestisen vasteen, joka ylitti kuukausi kolmannen rokoteannoksen jälkeen havaitut anti-HPV-vasta-aineiden GMT-arvot.

HIV-infektion saaneet henkilöt

Gardasilin turvallisuutta ja immunogeenisuutta selvittävä akateeminen tutkimus suoritettiin 126 HIV- infektion saaneella 7–12-vuotiaalla henkilöllä (joista 96 sai Gardasilia). Yli 96 prosentilla tutkimushenkilöistä ilmeni serokonversio kaikille neljälle antigeenille. GMT-arvot olivat hieman matalampia kuin muissa tutkimuksissa samanikäisillä henkilöillä, joilla ei ollut HIV-infektiota. Matalamman vasteen kliinistä merkitystä ei tunneta. Turvallisuusprofiili oli samanlainen kuin muissa tutkimuksissa henkilöillä, joilla ei ollut HIV-infektiota. Rokote ei vaikuttanut CD4- ja HIV-RNA- arvoihin.

9–13-vuotiaiden immuunivasteet Gardasilille kahden annoksen rokotusaikataululla

Kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että tytöillä, jotka olivat saaneet kaksi annosta HPV-rokotetta kuuden kuukauden välein, vasta-ainevasteet neljälle HPV-tyypille kuukauden jälkeen viimeisestä annoksesta olivat yhdenvertaiset kuin nuorilla naisilla, jotka olivat saaneet kolme rokoteannosta kuuden kuukauden sisällä.

Tutkimussuunnitelman mukaisessa populaatiossa immuunivaste seitsemän kuukauden kohdalla 9–13- vuotiailla tytöillä (n=241), jotka olivat saaneet kaksi annosta Gardasilia (aikataululla 0 ja 6 kuukautta) oli yhdenvertainen ja numeerisesti parempi kuin 16–26-vuotiailla naisilla (n=246), jotka olivat saaneet kolme annosta Gardasilia (aikataululla 0, 2 ja 6 kuukautta).

36 kuukauden seurannan jälkeen GMT:t tytöillä (kaksi annosta, n=86) olivat yhä yhdenvertaiset kuin naisilla (kolme annosta, n=86) kaikkien HPV-tyyppien kohdalla.

Samassa tutkimuksessa immuunivaste 9–13-vuotiailla tytöillä kahden annoksen aikataululla oli numeerisesti alhaisempi kuin kolmen annoksen aikataululla (n=248 seitsemän kuukauden kohdalla; n=82 36 kuukauden kohdalla). Näiden löydösten kliininen merkitys on tuntematon.

Gardasilin antaman suojan kestoa kahden annoksen rokotusaikataululla ei ole vahvistettu.

5.2Farmakokinetiikka

Ei oleellinen.

5.3Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Erityistä ihmiseen kohdistuvaa vaaraa ei tullut esille yksittäisannoksen ja toistuvien annosten toksisuutta ja paikallista siedettävyyttä koskevassa tutkimuksessa.

Gardasil indusoi spesifejä vasta-aineita HPV-tyyppejä 6, 11, 16 ja 18 vastaan tiineillä rotilla, jotka saivat yhden tai useampia injektioita lihakseen. Vasta-aineet kaikkia neljää HPV-tyyppiä vastaan siirtyivät jälkeläisiin tiineyden ja mahdollisesti imetyksen aikana. Hoidosta aiheutuvia vaikutuksia kehitykseen, käyttäytymiseen, jälkeläisten tuottamiseen tai jälkeläisten hedelmällisyyteen ei ollut.

Urosrotille annettavalla täydellä ihmisen annoksella (120 mcg proteiinia) ei ollut vaikutusta jälkeläisten tuottamiseen, mukaan lukien hedelmällisyys, siittiöiden määrä ja liikkuvuus, eikä kiveksissä havaittu rokotteesta johtuvia ulkoisia tai histomorfologisia muutoksia, tai muutoksia kivesten painossa.

6.FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1Apuaineet

Natriumkloridi

L-histidiini

Polysorbaatti 80

Natriumboraatti

Injektionesteisiin käytettävä vesi

Adjuvantit, katso kohta 2.

6.2Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

6.3Kestoaika

3 vuotta.

6.4Säilytys

Gardasil, injektioneste, suspensio :

Säilytä jääkaapissa (2°C-8°C).

Ei saa jäätyä. Pidä injektiopullo ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Gardasil on käytettävä mahdollisimman pian jääkaapista ulos ottamisen jälkeen.

Säilyvyystutkimuksista saadut tiedot osoittavat, että rokotteen aineosat kestävät 72 tuntia säilytettäessä 8°C-42°C lämpötilassa. Tämän ajan jälkeen Gardasil on käytettävä tai hävitettävä. Näiden tietojen tarkoitus on ohjata terveydenhuollon ammattilaisia vain poikettaessa väliaikaisesti ohjelämpötilasta.

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetty ruisku:

Säilytä jääkaapissa (2°C–8°C).

Ei saa jäätyä. Pidä esitäytetty ruisku ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Gardasil on käytettävä mahdollisimman pian jääkaapista ulos ottamisen jälkeen.

Säilyvyystutkimuksista saadut tiedot osoittavat, että rokotteen aineosat kestävät 72 tuntia säilytettäessä 8°C-42°C lämpötilassa. Tämän ajan jälkeen Gardasil on käytettävä tai hävitettävä. Näiden tietojen tarkoitus on ohjata terveydenhuollon ammattilaisia vain poikettaessa väliaikaisesti ohjelämpötilasta.

6.5Pakkaustyyppi ja pakkauskoko

Gardasil, injektioneste, suspensio :

0,5 ml suspensiota injektiopullossa (lasia), tulppa (FluoroTec- tai teflonpäällysteinen, klooributyylielastomeeria) sekä avattava muovikorkki (alumiininen kiristysvanne). Pakkauskoot ovat 1, 10 ja 20.

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetty ruisku :

0,5 ml suspensiota esitäytetyssä ruiskussa (lasia), männän tulppa (silikonoitua Fluro Tec–pinnoitettua bromibutyylielastomeeria tai pinnoittamatonta klooributyylielastomeeria) ja kärjen korkki (bromibutyylia), ilman neulaa tai yhden tai kahden neulan kanssa. Pakkauskoot ovat 1, 10 ja 20.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muu käsittely

Gardasil, injektioneste, suspensio :

Ennen ravistelua Gardasil saattaa näyttää kirkkaalta nesteeltä, jossa on valkoista sakkaa.

Ravista hyvin ennen käyttöä, jotta rokotteesta saadaan suspensio. Huolellisen ravistelun jälkeen Gardasil on valkoista, sameaa nestettä.

Tarkista suspensio silmämääräisesti vierashiukkasten ja värimuutosten havaitsemiseksi ennen rokotteen antamista. Hävitä valmiste, jos siinä on vierashiukkasia tai sen väri on muuttunut.

Vedä 0,5 ml annos rokotetta injektiopullosta steriilillä neulalla ja ruiskulla.

Pistä rokote välittömästi lihaksensisäisesti (i.m.), mieluiten olkavarren hartialihakseen tai reisilihaksen ulkosyrjän etu-yläosaan.

Rokote pitää käyttää sellaisena kuin se on toimitettu. Suositeltu rokoteannos pitää käyttää kokonaisuudessaan.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetty ruisku :

Ennen ravistelua Gardasil saattaa näyttää kirkkaalta nesteeltä, jossa on valkoista sakkaa.

Ravista esitäytetty ruisku hyvin ennen käyttöä, jotta rokotteesta saadaan suspensio. Huolellisen ravistelun jälkeen Gardasil on valkoista, sameaa nestettä.

Tarkista suspensio silmämääräisesti vierashiukkasten ja värimuutosten havaitsemiseksi ennen rokotteen antamista. Hävitä valmiste, jos siinä on vierashiukkasia tai sen väri on muuttunut.

Pakkauksessa on 2 eripituista neulaa, valitse potilaasi kokoon ja painoon sopiva neula lihaksensisäistä (i.m.) -antoa varten.

Kiinnitä neula kiertämällä se myötäpäivään kunnes se on tiukasti kiinni ruiskussa. Anna annos kokonaisuudessaan.

Pistä rokote välittömästi lihaksensisäisesti (i.m.), mieluiten olkavarren hartialihakseen tai reisilihaksen ulkosyrjän etu-yläosaan.

Rokote pitää käyttää sellaisena kuin se on toimitettu. Suositeltu rokoteannos pitää käyttää kokonaisuudessaan.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

7.MYYNTILUVAN HALTIJA

MSD VACCINS, 162 avenue Jean Jaurès, 69007 Lyon, Ranska

8.MYYNTILUVAN NUMERO(T)

Gardasil, injektioneste, suspensio :

EU/1/06/357/001

EU/1/06/357/002

EU/1/06/357/018

Gardasil, injektioneste, suspensio, esitäytetty ruisku :

EU/1/06/357/003

EU/1/06/357/004

EU/1/06/357/005

EU/1/06/357/006

EU/1/06/357/007

EU/1/06/357/008

EU/1/06/357/019

EU/1/06/357/020

EU/1/06/357/021

9.MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

Myyntiluvan ensimmäinen myöntämispäivämäärä : 20. syyskuuta 2006

Myyntiluvan viimeinen uudistamispäivämäärä: 22. syyskuuta 2011

10.TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

{KK/VVVV}

Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on Euroopan lääkeviraston verkkosivuilla:

http://www.ema.europa.eu/.

Kommentit

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z
  • Apua
  • Get it on Google Play
  • Lisätietoja
  • Info on site by:

  • Presented by RXed.eu

  • 27558

    lista reseptilääkkeistä