Finnish
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

Lonquex (lipegfilgrastim) – Valmisteyhteenveto - L03AA14

Updated on site: 08-Oct-2017

Lääkkeen nimiLonquex
ATC-koodiL03AA14
Lääkeainelipegfilgrastim
ValmistajaSicor Biotech UAB

▼ Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta 4.8, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

1.LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Lonquex 6 mg injektioneste, liuos

2.VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Jokainen esitäytetty ruisku sisältää 6 mg lipegfilgrastiimia* 0,6 ml:ssa injektionestettä.

Yksi millilitra injektionestettä sisältää 10 mg lipegfilgrastiimia.

Vaikuttava aine on filgrastiimi**, joka on kovalenttisesti konjugoitunut yhteen metoksipolyetyleeniglykolimolekyylin (PEG) kanssa hiilihydraattilinkkerin välityksellä.

*Tämä perustuu vain proteiinisisältöön. Pitoisuus on 20,9 mg/ml (ts. 12,6 mg yhtä esitäytettyä ruiskua kohden), jos PEG-osa ja hiilihydraattilinkkeri otetaan mukaan.

**Filgrastiimi (rekombinantti metionyloitu ihmisen granulosyyttien kasvutekijä [G-CSF]) on tuotettu yhdistelmä-DNA-tekniikan avulla Escherichia coli -bakteereissa.

Tämän lääkevalmisteen tehoa ei pidä verrata toiseen saman terapeuttisen luokan pegyloituun tai pegyloimattomaan proteiiniin. Katso lisätietoja kohdasta 5.1.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan

Jokainen esitäytetty ruisku sisältää 30 mg sorbitolia.

Jokainen esitäytetty ruisku sisältää alle 1 mmol (23 mg) natriumia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.LÄÄKEMUOTO

Injektioneste, liuos (injektioneste)

Kirkas, väritön liuos

4.KLIINISET TIEDOT

4.1Käyttöaiheet

Neutropenian keston lyhentäminen ja kuumeisen neutropenian esiintymistiheyden vähentäminen aikuisilla potilailla, jotka saavat solunsalpaajia syövän hoitoon (lukuun ottamatta kroonista myeloidista leukemiaa ja myelodysplastisia oireyhtymiä).

4.2Annostus ja antotapa

Lonquex-hoidon ja sen aloittamisen tulee tapahtua onkologiaan tai hematologiaan perehtyneen lääkärin valvonnassa.

Annostus

Lipegfilgrastiimia suositellaan annettavan yksi 6 mg:n annos (yksi esitäytetty Lonquex-ruisku) kutakin solunsalpaajasykliä kohti annettuna noin 24 tuntia solunsalpaajalääkityksen jälkeen.

Erityisryhmät

Iäkkäät potilaat

Kliinisissä tutkimuksissa, joihin osallistui rajallinen määrä iäkkäitä potilaita, ei ollut merkityksellisiä ikään liittyviä eroja lipegfilgrastiimin tehon tai turvallisuusprofiilien osalta. Sen vuoksi iäkkäiden potilaiden annosta ei tarvitse muuttaa.

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat

Saatavissa olevan tiedon perusteella, joka on kuvattu kohdassa 5.2, ei voida antaa suosituksia annostuksesta.

Maksan vajaatoimintaa sairastavat potilaat:

Saatavissa olevan tiedon perusteella, joka on kuvattu kohdassa 5.2, ei voida antaa suosituksia annostuksesta.

Pediatriset potilaat

Lonquex-valmisteen turvallisuutta ja tehoa 17-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Saatavissa oleva tieto on kuvattu kohdissa 4.8, 5.1 ja 5.2.

Antotapa

Injektioneste pistetään subkutaanisesti (s.c.). Injektiot tulee pistää vatsaan, olkavarteen tai reiteen.

Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen käsittelystä ennen lääkkeen antoa.

Potilas voi pistää Lonquex-injektionsa itse ainoastaan, jos hän on hyvin motivoitunut ja saanut riittävän koulutuksen ja hänellä on saatavilla asiantuntija-apua. Ensimmäinen Lonquex-pistos tulee antaa hoitohenkilökunnan valvonnassa.

4.3Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

4.4Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Yleistä

Lonquex-valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu suuriannoksista solunsalpaajahoitoa saavilla potilailla. Lonquex-hoitoa ei pidä käyttää solunsalpaajien vakiintuneiden annostussuositusten ylittämiseen.

Jäljitettävyyden parantamiseksi potilaalle annetun lääkevalmisteen kauppanimi ja eränumero on kirjattava selkeästi potilastietoihin.

Allergiset reaktiot ja immunogeenisuus

Potilailla, jotka ovat yliherkkiä G-CSF-kasvutekijöille tai niiden johdoksille, on myös vaara saada yliherkkyysreaktioita lipegfilgrastiimista mahdollisten ristireaktioiden vuoksi. Ristireaktiovaaran vuoksi näillä potilailla ei pidä aloittaa lipegfilgrastiimihoitoa.

Useimmat biologiset lääkevalmisteet aiheuttavat jonkinasteisen vasta-ainevasteen. Tämä vasta-ainevaste voi joissakin tapauksissa johtaa haittavaikutuksiin tai vähentää lääkevalmisteen tehoa. Jos hoito ei tehoa, potilaan tila tulee arvioida tarkemmin.

Jos potilaalla ilmenee vakava allerginen reaktio, hänelle on annettava asianmukaista hoitoa ja hänen tilaansa on seurattava tarkasti useiden päivien ajan.

Hematopoieettinen järjestelmä

Lipegfilgrastiimihoito ei estä luuydintä lamaavan solunsalpaajahoidon aiheutttamaa trombosytopeniaa ja anemiaa. Lipegfilgrastiimi voi myös aiheuttaa korjautuvaa trombosytopeniaa (ks. kohta 4.8). Trombosyytti- ja hematokriittiarvoja on seurattava säännöllisin väliajoin. Varovaisuutta on noudatettava annettaessa monoterapiana tai yhdistelmähoitona solunsalpaajalääkkeitä, joiden tiedetään aiheuttavan vaikeaa trombosytopeniaa.

Leukosytoosia voi ilmetä (ks. kohta 4.8). Leukosytoosista suoranaisesti johtuvia haittavaikutuksia ei ole raportoitu. Valkosolumäärän nousu on yhdenmukainen lipegfilgrastiimin farmakodynaamisten vaikutusten kanssa. Valkosolujen määrä tulisi mitata säännöllisin väliajoin hoidon aikana johtuen lipegfilgrastiimin kliinisistä vaikutuksista ja leukosytoosin mahdollisuudesta. Jos valkosolumäärä odotetun pohjalukeman jälkeen ylittää 50 x 109/l, lipegfilgrastiimin käyttö tulee lopettaa välittömästi.

Kasvutekijähoidosta aiheutuvaan luuytimen hematopoieettisen aktiivisuuden lisääntymiseen on liittynyt ohimeneviä positiivisia löydöksiä luuston kuvantamistutkimuksissa. Tämä on otettava huomioon luuston kuvantamisen tuloksia tulkittaessa.

Myeloidista leukemiaa tai myelodysplastisia oireyhtymiä sairastavat potilaat

Granulosyytti-kasvutekijä voi edistää myeloidisten sekä joidenkin ei-myeloidisten solujen kasvua in vitro.

Lonquex-valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu kroonista myeloidista leukemiaa, myelodysplastisia oireyhtymiä tai sekundaarista akuuttia myeloidista leukemiaa sairastavien potilaiden hoidossa, eikä sitä näin ollen pitäisi antaa näille potilaille. Erityisen tärkeää on erottaa kroonisen myeloidisen leukemian blastitransformaatio akuutista myeloidisesta leukemiasta.

Pernaan liittyvät haittavaikutukset

Lipefilgrastiimin antamisen jälkeen on raportoitu yleensä oireetonta splenomegaliaa (ks. kohta 4.8), ja G-CSF- kasvutekijän tai sen johdosten antamisen jälkeen on raportoitu harvoin pernan repeämiä, mukaan lukien kuolemaan johtaneita tapauksia (ks. kohta 4.8). Pernan kokoa on siksi seurattavat tarkoin (esim. kliinisellä tutkimuksella ja ultraäänitutkimuksella). Pernan repeämisen mahdollisuus on otettava huomioon, jos potilas valittaa kipua vasemmalla ylävatsassa tai vasemmassa hartiassa.

Keuhkoihin liittyvät haittavaikutukset

Lipegfilgrastiimin antamisen jälkeen on raportoitu keuhkoihin liittyneitä haittavaikutuksia, erityisesti interstitiaalista pneumoniaa (ks. kohta 4.8). Näiden vaikutusten vaara saattaa olla suurempi potilailla, joilla on todettu hiljattain keuhkoinfiltraatteja ja keuhkokuumetta.

Keuhko-oireiden, kuten esimerkiksi yskän, kuumeen ja hengenahdistuksen, ilmaantuminen yhdessä radiologisten keuhkoinfiltraattilöydösten, heikentyneen keuhkojen toiminnan ja lisääntyneen neutrofiilimäärän kanssa saattaa olla akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS) ensimmäinen merkki (ks. kohta 4.8). Tällaisessa tilanteessa tulisi lääkärin harkinnan mukaan keskeyttää Lonquex-lääkitys ja antaa asianmukaista hoitoa.

Verisuoniin liittyvät haittavaikutukset

Kapillaarivuoto-oireyhtymää on raportoitu granulosyyttikasvutekijöiden (G-CSF) tai niiden johdosten antamisen jälkeen. Sen tyypillisiä oireita ovat hypotensio, hypoalbuminemia, turvotus ja hemokonsentraatio. Jos potilaalle kehittyy kapillaarivuoto-oireyhtymän oireita, hänen tilaansa on seurattava tarkoin ja annettava tavanomaista oireenmukaista hoitoa, tarvittaessa myös tehohoitoa (ks. kohta 4.8).

Sirppisoluanemiaa sairastavat potilaat

Sirppisolukriisi on liitetty G-CSF-kasvutekijöiden tai niiden johdosten käyttöön sirppisoluanemiaa sairastavilla potilailla (ks. kohta 4.8). Lonquex-valmisteen käytössä on sen vuoksi noudatettava varovaisuutta sirppisoluanemiapotilaita hoidettaessa, asianmukaisia kliinisiä parametrejä ja laboratorioarvoja on seurattava tarkoin ja erityisesti lipegfilgrastiimihoidon mahdollista yhteyttä pernan suurentumiseen ja vaso-okklusiiviseen kriisiin on tarkkailtava.

Hypokalemia

Hypokalemiaa voi ilmetä (ks. kohta 4.8). Seerumin kaliumtason tarkkaa monitorointia ja tarvittaessa lisäkaliumin käyttöä suositellaan potilaille, joilla on taustalla olevan sairauden tai samanaikaisen lääkityksen vuoksi suurentunut hypokalemian riski.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan

Tämä lääkevalmiste sisältää sorbitolia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi, ei tule käyttää tätä lääkettä.

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) yhtä esitäytettyä ruiskua kohti, eli se on olennaisesti natriumiton.

4.5Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Koska nopeasti jakautuvat myeloidiset solut saattavat olla herkkiä solunsalpaajille, Lonquex-valmistetta pitäisi antaa noin 24 tuntia solunsalpaajahoidon jälkeen. Lipegfilgrastiimin samanaikaista käyttöä minkään solunsalpaajalääkkeen kanssa ei ole tutkittu potilaiden hoidossa. Eläinkoemalleissa G-CSF-kasvutekijän ja 5-fluorourasiilin (5-FU) tai muiden antimetaboliittien samanaikaisen käytön on todettu voimistavan luuydinlamaa.

Lonquex-valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu potilailla, jotka saavat nitrosoureoita tai muita viivästynyttä luuydinlamaa aiheuttavia solunsalpaajia.

Yhteisvaikutuksen mahdollisuutta litiumin kanssa, joka myös edistää neutrofiilien vapautumista, ei ole erityisesti tutkittu. Viitteitä tällaisen yhteisvaikutuksen haitallisuudesta ei ole saatu.

4.6Hedelmällisyys, raskaus ja imetys

Raskaus

On vain hyvin vähän tietoja (alle 300 raskaudesta) lipegfilgrastiimin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta 5.3). Varmuuden vuoksi Lonquex-valmisteen käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana.

Imetys

Ei tiedetä, erittyvätkö lipegfilgrastiimi/metaboliitit ihmisen rintamaitoon. Rintaruokinnassa olevaan lapseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea. Rintaruokinta on lopetettava Lonquex-hoidon ajaksi.

Hedelmällisyys

Tietoja ei ole saatavilla. G-CSF-kasvutekijöillä ja niiden johdoksilla suoritetuissa eläinkokeissa ei ilmennyt haitallisia hedelmällisyyteen liittyviä vaikutuksia (ks. kohta 5.3).

4.7Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Lonquex-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

4.8Haittavaikutukset

Yhteenveto turvallisuusprofiilista

Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat tuki- ja liikuntaelimistön kivut. Luu- ja lihaskivut ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia, ohimeneviä ja ne saadaan useimmilla potilailla hallintaan tavanomaisilla kipulääkkeillä.

Lähinnä solunsalpaajahoidossa olevilla syöpäpotilailla on raportoitu G-CSF-kasvutekijöiden tai niiden johdosten antamisen jälkeen kapillaarivuoto-oireyhtymää, joka voi olla hengenvaarallinen, jos hoito viivästyy (ks.

kohta 4.4 ja kohdan 4.8 alakohta ”Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus”).

Haittavaikutustaulukko

Lipegfilgrastiimin turvallisuutta on arvioitu 506 potilasta ja 76 tervettä vapaaehtoista käsittäneiden tutkimusten tulosten perusteella. Kaikkia tutkimushenkilöitä oli hoidettu ainakin kerran lipegfilgrastiimilla.

Haittavaikutukset on lueteltu seuraavassa taulukossa 1 elinjärjestelmittäin. Yleisyysluokat on määritelty seuraavaa käytäntöä noudattaen:

Hyvin yleinen:

≥ 1/10

Yleinen:

≥ 1/100, < 1/10

Melko harvinainen:

≥ 1/1 000, < 1/100

Harvinainen:

≥ 1/10 000, < 1/1 000

Hyvin harvinainen:

< 1/10 000

Tuntematon:

koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin.

Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Taulukko 1: Haittavaikutukset

 

 

Elinjärjestelmä

Esiintymistiheys

Haittavaikutus

Veri ja imukudos

Yleinen

Trombosytopenia*

 

Melko harvinainen

Leukosytoosi*, splenomegalia*

Immuunijärjestelmä

Melko harvinainen

Yliherkkyysreaktiot*

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Yleinen

Hypokalemia*

Hermosto

Yleinen

Päänsärky

Verisuonisto

Tuntematon

Kapillaarivuoto-oireyhtymä*

Hengityselimet, rintakehä ja

Melko harvinainen

Keuhkoihin liittyvät

välikarsina

 

haittavaikutukset*

Iho ja ihonalainen kudos

Yleinen

Ihoreaktiot*

 

Melko harvinainen

Pistoskohdan reaktiot*

Luusto, lihakset ja sidekudos

Hyvin yleiset

Tuki- ja liikuntaelimistön

 

 

kivut*

Yleisoireet ja antopaikassa

Yleinen

Rintakipu

todettavat haitat

 

 

Tutkimukset

Melko harvinainen

Veren alkalisen fosfataasiarvon

 

 

nousu*, veren

 

 

laktaattidehydrogenaasiarvon

 

 

nousu*

*Ks. seuraava alakohta “Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus”

 

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus

 

Trombosytopeniaa ja leukosytoosia on raportoitu (ks. kohta 4.4).

 

Splenomegaliaa, yleensä oireetonta, on raportoitu (ks. kohta 4.4).

 

Yliherkkyysreaktioita, esimerkiksi ihoreaktioita, urtikariaa, angioedeemaa ja vakavia allergisia reaktioita, saattaa ilmetä.

Hypokalemiaa on raportoitu (ks. kohta 4.4).

Keuhkoihin liittyviä haittavaikutuksia, erityisesti interstitiaalista pneumoniaa, (ks. kohta 4.4) on raportoitu. Näitä keuhkoihin liittyviä haittavaikutuksia voivat olla myös keuhkoedeema, keuhkoinfiltraatit, keuhkofibroosi, hengityksen lamaantuminen tai ARDS (ks. kohta 4.4).

Ihoreaktioita, kuten esimerkiksi eryteemaa ja ihottumaa, saattaa esiintyä.

Pistospaikan reaktioita, kuten pistoskohdan kovettumista tai kipua, saattaa esiintyä.

Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat tuki- ja liikuntaelimistön kivut, esimerkiksi luukipu ja myalgia. Tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia, ohimeneviä ja ne saadaan useimmilla potilailla hallintaan tavanomaisilla kipulääkkeillä.

Korjautuvaa, lievää tai kohtalaista alkalisen fosfataasiarvon ja laktaattidehydrogenaasiarvon nousua saattaa esiintyä. Arvojen kohoamiseen ei liity kliinisiä vaikutuksia. Alkalisen fosfataasiarvon ja laktaattidehydrogenaasiarvon nousu johtuu todennäköisesti neutrofiilien lisääntymisestä.

Eräitä haittavaikutuksia ei ole vielä havaittu lipegfilgrastiimin yhteydessä, mutta G-CSF-kasvutekijöiden ja niiden johdosten tiedetään aiheuttavan niitä:

Veri ja imukudos

-pernan repeämä, mukaan lukien muutamat kuolemaan johtaneet tapaukset (ks. kohta 4.4)

-sirppisolukriisi sirppisoluanemiaa sairastavilla potilailla (ks. kohta 4.4).

Verisuonisto

-Kapillaarivuoto-oireyhtymä

Lääkkeen markkinoille tulon jälkeen granulosyyttikasvutekijöiden (G-CSF) ja niiden johdosten käytön yhteydessä on raportoitu kapillaarivuoto-oireyhtymää. Sitä on esiintynyt yleensä potilailla, joilla on pitkälle edennyt pahanlaatuinen sairaus tai sepsis tai jotka saavat useita solunsalpaajia tai joille on tehty afereesi (ks. kohta 4.4).

Iho ja ihonalainen kudos

-akuutti kuumeinen neutrofiilinen dermatoosi (Sweetin oireyhtymä)

-ihon vaskuliitti.

Pediatriset potilaat

Kokemuksia valmisteen käytöstä lapsille on vain yhdestä faasin 1 kerta-annostutkimuksesta, johon osallistui 21 pediatrista potilasta iältään 2 – < 18 vuotta (ks. kohta 5.1), eikä tässä tutkimuksessa lipegfilgrastiimin turvallisuusprofiilissa ilmennyt eroa lasten ja aikuisten välillä. Hoitoon liittyvät haittatapahtumat olivat selkäkipu, luukipu ja lisääntynyt neutrofiilien määrä (1 tapahtuma kutakin).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista liitteessä V luetellun kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta.

4.9Yliannostus

Lipegfilgrastiimin yliannostuksesta ei ole kokemusta. Yliannostustapauksessa valkosolujen ja trombosyyttien määrä on tutkittava säännöllisesti ja pernan kokoa on seurattava tarkoin (esim. kliinisellä tutkimuksella ja ultraäänitutkimuksella).

5.FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: immunostimulantit, kasvutekijät, ATC-koodi: L03AA14

Vaikutusmekanismi

Lipegfilgrastiimissa filgrastiimi on kovalenttisesti konjugoitunut yhteen metoksipolyetyleeniglykolimolekyylin (PEG) kanssa hiilihydraattilinkkerin välityksellä. Tämä linkkeri koostuu glysiinistä, N-asetyylineuramiinihaposta ja N-asetyyligalaktosamiinista. Keskimääräinen molekyylipaino on noin 39 kDa, josta proteiiniosa muodostaa noin 48 %. Ihmisen G-CSF on glykoproteiini, joka säätelee funktionaalisten neutrofiilien muodostumista ja vapautumista luuytimestä. Filgrastiimi on glykosyloimaton rekombinantti metionyloitu ihmisen G-CSF. Lipegfilgrastiimi on filgrastiimin pitkävaikutteinen muoto, jonka pitempi vaikutuksen kesto perustuu

vähäisempään munuaispuhdistumaan. Kuten filgrastiimi ja pegrastiimi, myös lipegfilgrastiimi sitoutuu ihmisen G-CSF-reseptoriin.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Lipegfilgrastiimi ja filgrastiimi suurensivat huomattavasti perifeerisen veren neutrofiilien määrää 24 tunnin kuluessa ja vain vähän monosyyttien ja/tai lymfosyyttien määrää. Nämä tulokset viittaavat siihen, että lipegfilgrastiimin G-CSF-osa saa aikaan tämän kasvutekijän odotetun aktiivisuuden: hematopoieettisten esisolujen proliferaation stimulaatio, erilaistuminen kypsiksi soluiksi ja vapautuminen ääreisverenkiertoon. Tämä vaikutus koskee paitsi neutrofiililinjaa, myös muita yksi- ja monilinjaisia esisoluja ja pluripotentteja hematopoieettisia kantasoluja. G-CSF myös lisää neutrofiilien antibakteerista toimintaa mukaan lukien fagosytoosi.

Kliininen teho ja turvallisuus

Lipegfilgrastiimia kerran hoitojaksoa kohden annettuna tutkittiin kahdessa keskeisessä satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa kliinisessä tutkimuksessa, joissa potilaat saivat luuydintä lamaavaa solunsalpaajahoitoa.

Ensimmäinen keskeinen (faasin III) kliininen tutkimus XM22-03 oli vaikuttavaan aineeseen vertaileva. Siinä 202 potilasta, joilla oli II–IV asteen rintasyöpä, sai korkeintaan 4 jaksoa doksorubisiinia ja dosetakselia sisältävää solunsalpaajahoitoa. Potilaat saivat satunnaistetusti suhteessa 1:1 joko 6 mg lipegfilgrastiimia tai 6 mg pegfilgrastiimia. Tutkimus osoitti, että ensisijaisen päätemuuttujan, joka oli vaikean neutropenian kesto

(DSN) ensimmäisen solunsalpaajahoitojakson aikana, suhteen 6 mg:n lipegfilgrastiimiannos ei ollut huonompi kuin 6 mg:n pegfilgrastiimiannos (ks. taulukko 2).

Taulukko 2: DSN, vaikea neutropenia (SN) ja kuumeinen neutropenia (FN) tutkimuksen XM22-03 jaksossa 1 (ITT)

 

Pegfilgrastiimi 6 mg

 

Lipegfilgrastiimi 6 mg

 

(n = 101)

 

(n = 101)

DSN

 

 

 

Keskiarvo ± SD (d)

0,9 ± 0,9

 

0,7 ± 1,0

LS-keskiarvo

 

-0,186

95 % CI

 

-0,461-0,089

SN

 

 

 

Esiintyvyys (%)

51,5

 

43,6

FN

 

 

 

Esiintyvyys (%)

3,0

1,0

ITT = hoitoaikeen mukainen potilasryhmä (kaikki satunnaistetut potilaat) SD = keskihajonta

d = päivää

CI = luottamusväli

LS-keskiarvo (pienimmän neliösumman keskiarvojen ero lipegfilgrastiimin ja pegfilgrastiimin välillä) ja luottamusväli moniulotteisesta Poisson-jakaumaa noudattavasta regressioanalyysistä

Toinen, keskeinen (faasin III) kliininen tutkimus XM22-04 oli lumelääkekontrolloitu. Siinä 375 potilasta, joilla oli ei-pienisoluinen keuhkosyöpä, sai korkeintaan 4 jaksoa sisplatiinia ja etoposidia sisältävää solunsalpaajahoitoa. Potilaat saivat satunnaistetusti suhteessa 2:1 joko 6 mg lipegfilgrastiimia tai lumelääkettä. Tutkimuksen tulokset on esitetty taulukossa 3. Päätutkimuksen päättyessä kuoleman esiintyvyys oli 7,2 % (lumelääke) ja 12,5 % (6 mg lipegfilgrastiimi), vaikka 360 päivän seurantajakson jälkeen kuoleman esiintyvyys oli samanlainen lumelääkkeen ja lipegfilgrastiimin osalta (44,8 % ja 44,0 %; turvallisuuspopulaatio).

Taulukko 3: DSN, SN ja FN tutkimuksen XM22-04 jaksossa 1 (ITT)

 

Lumelääke

 

Lipegfilgrastiimi 6 mg

 

(n = 125)

 

(n = 250)

FN

 

 

 

Esiintyvyys (%)

5,6

 

2,4

95 % CI

 

0,121–1,260

p-arvo

 

0,1151

DSN

 

 

 

Keskiarvo ± SD (d)

2,3 ± 2,5

 

0,6 ± 1,1

LS-keskiarvo

 

-1,661

95 % CI

 

-2,089 - -1,232

p-arvo

 

< 0,0001

SN

 

 

 

Esiintyvyys (%)

59,2

 

32,1

Riskisuhde

 

0,325

95 % CI

 

0,206–0,512

p-arvo

 

<0,0001

LS-keskiarvo (pienimmän neliösumman keskiarvojen ero lipegfilgrastiimin ja lumelääkkeen välillä), luottamusväli ja p-arvo moniulotteisesta Poisson-jakaumaa noudattavasta regressioanalyysistä

Riskisuhde (lipegfilgrastiimi/lumelääke), CI ja p-arvo monimuuttujaisesta logistisesta regressioanalyysistä

Immunogeenisyys

579 lipegfilgrastiimia saaneen potilaan ja terveen vapaaehtoisen, 188 pegfilgrastiimia saaneen potilaan ja terveen vapaaehtoisen sekä 121 lumelääkettä saaneen potilaan vasta-aineet analysoitiin. Hoidon aloittamisen jälkeen ilmaantuneita lääkespesifisiä vasta-aineita havaittiin 0,86 %:lla lipegfilgrastiimia saaneista henkilöistä,

1,06 %:lla pegfilgrastiimia saaneista henkilöistä ja 1,65 %:lla lumelääkettä saaneista henkilöistä. Lipegfilgrastiimille ei havaittu muodostuvan neutraloivia vasta-aineita.

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset Lonquex-valmisteen käytöstä kaikkien pediatristen potilasryhmien solunsalpaajahoidosta johtuvan neutropenian hoidossa ja solunsalpaajahoidosta johtuvan kuumeisen neutropenian ehkäisyssä (ks. kohta 4.2 ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa). Faasin 1 tutkimuksessa 21 lapsella, jotka olivat 2-16-vuotiaita ja joilla oli Ewingin sarkooma tai rabdomyosarkooma, lipegfilgrastiimia annettiin 100 μg/kg:n kerta-annoksena ihon alle (enintään 6 mg, mikä on aikuisten vakioannos) 24 tunnin kuluttua viimeisen solunsalpaajahoidon päätyttyä hoidon

1. viikolla. Kuumeisen neutropenian esiintyminen vaihteli iän mukaan (14,3 % – 71,4 %) ja oli yleisintä vanhimmassa ikäryhmässä. Kolmen erilaisen solunsalpaajahoidon, joilla oli erilaiset myelosuppressiiviset vaikutukset ja ikäjakaumat, käyttö vaikeutti tehon vertailua ikäryhmien välillä. Ks. kohta 4.2.

5.2Farmakokinetiikka

Yleistä

Terveet vapaaehtoiset

Kolmessa terveillä vapaaehtoisilla tehdyssä tutkimuksessa (XM22-01, XM22-05, XM22-06) maksimipitoisuus veressä saavutettiin 30–36 tunnin (mediaani) jälkeen, ja keskimääräinen puoliintumisaika oli noin 32–62 tuntia yhden ihonalaisen 6 mg:n lipegfilgrastiimi-injektion jälkeen.

Kun terveille vapaaehtoisille oli annettu 6 mg lipegfilgrastiimia ihon alle kolmeen eri kohtaan (olkavarsi, vatsa ja reisi), sen biologinen hyötyosuus (huippupitoisuus ja pitoisuuspinta-ala [AUC]) oli pienempi reiteen annetun ihonalaisen injektion jälkeen verrattuna vatsaan ja olkavarteen annettuihin ihonalaisiin injektioihin. Tässä rajallisessa tutkimuksessa XM22-06 lipegfilgrastiimin biologinen hyötyosuus ja havaitut erot pistospaikkojen välillä olivat suurempia miespuolisilla tutkimushenkilöillä kuin naispuolisilla. Farmakodynaamiset vaikutukset olivat kuitenkin samanlaisia ja sukupuolesta ja pistoskohdasta riippumatta.

Metaboloituminen

Lipegfilgrastiimi metaboloituu solunsisäisen tai -ulkoisen hajoamisen kautta proteolyyttisten entsyymien välityksellä. Lipegfilgrastiimi siirtyy solun sisään neutrofiilien vaikutuksesta (epälineaarinen prosessi) ja hajoaa solun sisällä endogeenisten proteolyyttisten entsyymien välityksellä. Lineaarinen kinetiikka on todennäköinen, koska neutrofiilielastaasi ja muut plasman proteaasit hajottavat proteiinia solun ulkopuolella.

Lääkkeiden yhteisvaikutukset

In vitro -tiedot osoittavat, että lipegfilgrastiimilla on vain vähän tai ei ollenkaan suoraa tai immuunijärjestelmän kautta tapahtuvaa vaikutusta CYP1A2-, CYP2B6-, CYP2C8-, CYP2C9-, CYP2C19- ja CYP3A4/5-estäjien toimintaan. Näin ollen lipegfilgrastiimi ei todennäköisesti vaikuta metabolismiin ihmisen sytokromi

P450 -entsyymien kautta.

Erityisryhmät

Syöpäpotilaat

Solunsalpaajahoitoa (doksorubisiini ja dosetakseli) saaneilla rintasyöpäpotilailla tehdyissä kahdessa tutkimuksessa (XM22-02 ja XM22-03) huippupitoisuuksien keskiarvot 227 ja 262 ng/ml veressä saavutettiin 44 tunnin ja 48 tunnin mediaaniaikojen, jolloin maksimipitoisuus havaittiin, jälkeen (tmax). Keskimääräiset terminaaliset puoliintumisajat olivat noin 29 ja 31 tuntia ensimmäisen solunsalpaajahoitojakson aikana ihon alle kertainjektiona annetun 6 mg:n lipegfilgrastiimiannoksen jälkeen. Neljännen jakson aikana ihon alle kertainjektiona annetun 6 mg:n lipegfilgrastiimiannoksen jälkeen maksimipitoisuudet veressä olivat pienempiä kuin ensimmäisen jakson aikana havaitut (keskiarvot 77 ja 111 ng/ml) ja ne saavutettiiin 8 tunnin mediaaniajan (tmax) jälkeen. Neljännen jakson aikana keskimääräiset puoliintumisajat olivat noin 39 ja 42 tuntia.

Solunsalpaajahoitoa (sisplatiini ja etoposidi) saaneilla ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastaneilla potilailla tehdyssä tutkimuksessa (XM22-04) maksimipitoisuuden keskiarvo veressä, 317 ng/ml, saavutettiin ensimmäisen solunsalpaajahoitojakson aikana 24 tunnin mediaaniajan tmax jälkeen, ja keskimääräinen terminaalinen puoliintumisaika oli noin 28 tuntia ihon alle kertainjektiona annetun 6 mg:n lipegfilgrastiimiannoksen jälkeen. Neljännen jakson aikana ihon alle kertainjektiona annetun 6 mg:n lipegfilgrastiimiannoksen jälkeen maksimipitoisuuden keskiarvo veressä, 149 ng/ml, saavutettiin 8 tunnin mediaaniajan (tmax) ja keskimääräinen terminaalinen puoliintumisaika oli noin 34 tuntia.

Lipegfilgrastiimi näyttää eliminoituvan pääasiassa neutorfiilivälitteisen puhdistuman kautta, ja tämä mekanismi saturoituu suurempia annoksia käytettäessä. Itsesäätelevän puhdistumamekanismin mukaisesti lipegfilgrastiimin pitoisuus seerumissa pienenee hitaasti solunsalpaajahoidon aiheuttaman ohimenevän neutrofiilien pohjalukeman aikana ja nopeasti neutrofiilimäärän alkaessa suurentua (ks. taulukko 1).

Kuva 1: Lipegfilgrastiimin keskimääräinen pitoisuus seerumissa ja keskimääräinen ANC kemoterapiaa saaneilla potilailla yhden 6 mg:n lipegfilgrastiimiannoksen pistämisen jälkeen

Lipegfilgrastiimin keskimääräinen pitoisuus seerumissa (ng/ml)

Lipegfilgrastiimi

ANC

Tutkimuspäivät, lipegfilgrastiimin injektointi päivänä 0

Keskimääräinen ANC (x 109 solua/l)

Potilaat, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoimintaa

Neutrofiilivälitteisen puhdistumamekanismin vuoksi munuaisten tai maksan vajaatoiminnan ei odoteta vaikuttavan lipegfilgrastiimin farmakokinetiikkaan.

Iäkkäät potilaat

Rajalliset potilastiedot osoittavat, että lipegfilgrastiimin farmakokinetiikka on iäkkäillä (65–74-vuotiaat) samanlainen kuin nuoremmilla potilailla. ≥ 75-vuotiaista potilaista ei ole farmakokineettisia tietoja.

Pediatriset potilaat

Faasin 1 tutkimuksessa (ks. kohta 5.1), jossa annettiin ihon alle 10 mg/ml erityisesti pediatrisia tutkimuksia varten kehitettyä injektionestettä, keskimääräinen maksimipitoisuus veressä (Cmax) oli 243 ng/ml 2 – < 6 - vuotiaiden ryhmässä, 255 ng/ml 6 – < 12 -vuotiaiden ryhmässä ja 224 ng/ml 12 – < 18-vuotiaiden ryhmässä yhden ihon alle pistetyn 100 μg/kg (enintään 6 mg) lipegfilgrastiimiannoksen jälkeen ensimmäisessä solunsalpaajahoitojaksossa. Maksimaaliset pitoisuudet veressä (tmax) saavutettiin keskimäärin 23,9 tunnin, 30,0 tunnin ja 95,8 tunnin kuluttua. Ks. kohta 4.2.

Ylipainoiset potilaat

Painon nousun myötä lipegfilgrastiimin altistuksessa havaittiin heikentyvä suuntaus. Tämä saattaa johtaa alentuneeseen farmakodynaamiseen vasteeseen painavilla potilailla (> 95 kg). Tästä johtuvaa tehon heikentymistä näillä potilailla ei voida tämänhetkisten tietojen perusteella sulkea pois.

5.3Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Farmakologista turvallisuutta, kerta- ja toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta sekä paikallista toksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Kaniineilla tehdyssä lisääntymis- ja kehitystoksisuustutkimuksessa lipegfilgrastiimin suuremmilla annoksilla havaittiin implantaation jälkeisten alkion menetysten ja keskenmenojen lisääntymistä, mikä todennäköisesti johtuu farmakodynaamisen vaikutuksen korostumisesta kaniineilla. Mikään ei viittaa siihen, että lipegfilgrastiimilla olisi teratogeenista vaikutusta. Nämä löydökset ovat yhdenmukaisia G-CSF-kasvutekijöistä ja niiden johdoksista saatujen tulosten kanssa. G-CSF-kasvutekijöistä ja niiden johdoksia koskevista julkaistuista tiedoista ei löydy näyttöä haittavaikutuksista, jotka kohdistuisivat hedelmällisyyteen ja alkion- ja sikiönkehitykseen rotilla, tai muista syntymää edeltävistä tai syntymän jälkeisistä vaikutuksista kuin ne, jotka liittyvät myös emoon kohdistuvaan toksisuuteen. Rotilla on havaittu, että pieniä määriä filgrastiimia ja pelfilgrastiimia saattaa kulkeutua istukan kautta, mutta lipegfilgrastiimista ei ole saatavissa tietoja. Näiden löydösten merkitystä ihmisen kannalta ei tunneta.

6.FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1Apuaineet

Jääetikka

Natriumhydroksidi (pH:n säätämiseksi)

Sorbitoli (E420)

Polysorbaatti 20

Injektionesteisiin käytettävä vesi

6.2Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

6.3Kestoaika

2 vuotta

6.4Säilytys

Säilytä jääkaapissa (2 C - 8 C).

Ei saa jäätyä.

Pidä esitäytetty ruisku ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Lonquex-valmisteen saa ottaa pois jääkaapista ja säilyttää alle 25 °C:n lämpötilassa yhden, korkeintaan

3 vuorokauden pituisen jakson ajan. Kun lääkevalmiste on kerran otettu pois jääkaapista, se on joko käytettävä tämän jakson kuluessa tai hävitettävä.

6.5Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot)

0,6 ml liuosta esitäytetyssä ruiskussa (tyypin I lasi), jossa männän suljin [poly(etyleeni-ko-tetrafluoroetyleeni)-päällysteistä bromobutyylikumia] ja kiinteä injektioneula (ruostumatonta terästä, 29 G [0,34 mm] tai 27 G [0,4 mm] x 0,5 tuumaa [12,7 mm]).

Pakkaus sisältää 1 esitäytetyn ruiskun turvalaitteen kera tai ilman turvalaitetta (joka estää tahattomat neulanpistot ja uudelleenkäytön).

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet

Liuos on tarkastettava silmämääräisesti ennen käyttöä. Vain kirkasta, väritöntä liuosta, jossa ei näy hiukkasia, saa käyttää.

Liuoksen tulee antaa lämmetä huoneenlämpöiseksi (15°C - 25 °C), jotta pistos tuntuu miellyttävämmältä.

Voimakasta ravistamista tulee välttää. Voimakas ravistaminen voi aiheuttaa lipegfilgrastiimin aggregaation, jolloin se muuttuu biologisesti tehottomaksi.

Lonquex ei sisällä säilytysaineita. Mahdollisen mikrobikontaminaation estämiseksi Lonquex-ruiskut on tarkoitettu vain kertakäyttöön.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

7.MYYNTILUVAN HALTIJA

UAB "Sicor Biotech"

Molėtų pl. 5

LT-08409 Vilnius

Liettua

8.MYYNTILUVAN NUMERO(T)

EU/1/13/856/001

EU/1/13/856/002

9.MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 25. heinäkuuta 2013.

10.TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on Euroopan lääkeviraston verkkosivuilla http://www.ema.europa.eu.

Kommentit

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z
  • Apua
  • Get it on Google Play
  • Lisätietoja
  • Info on site by:

  • Presented by RXed.eu

  • 27558

    lista reseptilääkkeistä